Ensi vuosi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.)mukaan Euroopan unionissa hyvin merkittävä. Edessä ovat EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin budjetista sekä Suomen EU-puheenjohtajuus.
– Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla, Juha Sipilä lupasi alustuksessaan UKK-seuran vuosikokouksessa.
Hän kertoi myös käyneensä perusteellisesti läpi Euroopan unionin puolustusyhteistyötä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.
– Hyväksyin presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan välisen julkilausuman EU:n puolustusyhteistyöstä. Lausunnossa korostetaan, että EU:n puolustusyhteistyön tulee vahvistaa paitsi kriisinhallintakykyä ulkoisissa kriiseissä niin myös unionin ja sen kansalaisten suojelua. Kyse on siis jäsenmaiden keskinäisestä avunannosta ja kyvyistä edetä puolustusyhteistyössä artikla 42.7 hengessä, Sipilä kertoi.
Kyseinen artikla on EU:n keskinäisen avunannon lauseke, jonka Ranska aktivoi ensimmäisen kerran 2015. Sipilä muistutti, että Suomi reagoi tuolloin tähän hyvin nopeasti vapauttamalla ranskalaisia joukkoja Libanonista.
Lauseke on Sipilän mukaan sanamuodoiltaan voimakas, mutta se ei määritele tapaa, jolla jäsenvaltion tulee tukea toista jäsenvaltio. Myös lausekkeen käyttöönotto ja päätöksenteon menettelytavat jäävät avoimiksi.
– Lausekkeelle on hyvä löytää sisältöä. Olisihan aika erikoista, jos riennämme muiden jäsenmaiden apuun esimerkiksi talous- tai maahanmuuttokriisiin vuoksi, mutta emme tekisi niin aseellisen hyökkäyksen kohdalla, hän huomautti.
Lausekkeella on Sipilän mukaan Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Se korostaa EU:n asemaa Euroopan vakauden turvaamisessa sekä EU:n merkitystä turvallisuusyhteisönä. Se korostaa myös EU:n keskeistä roolia Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi voisikin hänen mielestään miettiä, miten lauseke voitaisiin huomioida esimerkiksi kansainvälisessä harjoitustoiminnassa.
Sipilä otti esille myös Ranskan interventioaloitteen.
– Kyse ei ole valmiusjoukon perustamisesta, emmekä ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin. Mahdollisiin operaatioihin osallistumista koskevat päätökset tehtäisiin aina kansallisesti. Myös Itämeren alue on mukana maantieteellisten painopisteiden joukossa. Tämä on meille tärkeää, hän painotti.
Hän muistutti, että Suomi on allekirjoittanut myös joukon erinäisiä puolustusyhteistyötä koskevia aie- ja yhteisymmärryspöytäkirjoja.
– Näitä on sekä kritisoitu että kiitelty. Melko monesti niiden sitovuutta on kuitenkin liioiteltu, joko tahallisesti tai tahattomasti.
Laajemmassa ajattelussa tulee Sipilän mukaan muistaa, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä on.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.
Kaikki nämä elementit ovat hänen mukaansa harkinnassa mukana joka hetki.
– Kaikki toimet ovat tarkkaan harkittuja ja ulkopoliittisessa johdossa läpi keskusteltuja, Sipilä korosti.