Pääministeri Juha Sipilän mukaan Eurooppa-neuvosto on hyväksymässä Euroopan parlamentin ehdotuksen Ison-Britannian parlamenttipaikkojen uudelleenjaosta. Esityksen mukaan europarlamentaarikkojen määrää leikattaisiin tämänhetkisestä 751:stä 705 jäseneen Britannian erottua EU:sta.
Britannian paikoista 27 paikkaa jaettaisiin jäsenmaiden kesken ja 46 paikkaa jätettäisiin täyttämättä.
Juha Sipilän mukaan parlamentin ehdotus sai vastakaikua myös Euroopan maiden johtajilta. EU-ministerivaliokunnan helmikuisen linjauksen mukaan Suomi vastustaa paikkojen jakamista.
– Eurooppa-neuvostossa keskusteltiin, ja tämä parlamentin ehdotus tulisi todennäköisesti olemaan lopputulos, Sipilä sanoi pääministerin EU-kuulemistilaisuudessa Turussa.
Näin Suomi olisi saamassa yhden paikan lisää Euroopan parlamenttiin, eli Suomen paikkamäärä nousisi 14 paikkaan vuoden 2019 vaaleissa. Tällä hetkellä Suomella on parlamentissa 13 paikkaa.
”Suomen EU-linja on aktiivinen”
Sipilä ei allekirjoita kritiikkiä siitä, että Suomen EU-linja olisi passiivinen.
– Tämä on sellaista poliittista retoriikkaa, jota minun on vaikea ymmärtää. Suomi on erittäin aktiivinen toimija.
Hän nostaa esiin esimerkiksi yhteisen puolustuspolitiikan ja turvallisuusyhteistyön, jossa Suomi on ollut aloitteellinen.
– En oikein tiedä sellaista asiaa, jossa Suomi olisi ollut passiivinen viimeisten vuosien aikana. Me teemme aika paljon myös sellaista näkymätöntä työtä, esimerkiksi olemme koonneet samanmielisiä maita EMU-linjausten taakse.
Sipilän mukaan Suomea kuunnellaan tarkkaan erityisesti Venäjä-kysymyksissä.
– Jos se Eurooppa-neuvosto ei muuten hiljene, niin kun huomauttaa, että meillä on muuten 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja sitten kertoo meidän näkemyksemme, niin kyllä kuunnellaan.
Puheenjohtajakaudesta haasteellinen
Sipilä arvioi Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden muodostuvan haasteelliseksi. Hänen mukaansa EU:n tulevasta rahoituskehyksestä päättäminen jää todennäköisesti Suomen puheenjohtajakaudelle. Heinä–joulukuuhun 2019 ajoittuvan kauden agendaa hallitsee myös Brexit, jonka on määrä toteutua keväällä.
Oman haasteensa muodostaa myös se, että kesäkuussa 2019 on valittu uusi Euroopan parlamentti ja samassa yhteydessä uudet komissaarit. Myös Suomessa on eduskuntavaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus aikaisintaan pari kuukautta ennen puheenjohtajakauden alkua.
Sipilän mukaan Britannian lähdön myötä EU-budjettiin syntyvän aukon täyttämisestä käydään nyt keskustelua. Hänen mukaansa koko budjettivajetta ei tulla täyttämään. Suomen maksuosuuden hän arvioi jäävän vain hieman nykyistä korkeammaksi.
– Erittäin haastavaa se budjetin tekeminen on.
Sipilä nostaa esiin muun muassa sen, että uusin hankkeisiin kuten puolustusyhteistyöhön on sitouduttu, mikä vie noin prosentin budjetista.
Sipilän kuulemistilaisuus on osa EU-keskustelutilaisuuksien sarjaa, joka järjestetään kaikissa Euroopan unionin valtioissa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin aloitteesta. Turussa tilaisuudesta vastasivat Varsinais-Suomen liitto ja Valtioneuvoston kanslia.