Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo Maaseudun Tulevaisuuden Vieraskolumnissa myötäelävänsä maatiloilla koettua tuskaa ja epätoivoa. Hallitus aikoo Sipilän mukaan tehdä voitavansa asian kääntämiseksi parempaan suuntaan niillä työkaluilla, joita sillä on käytössään. Hän sanoo olevansa sitoutunut viemään traktorimarssilla antamansa lupaukset maaliin.
Toimenpiteinä Sipilä mainitsee EU:n kriisipaketin mahdollistaman lisärahoituksen ja aikaistettujen ja korotettujen normaalien tukien ennakkomaksujen maksamisen.
‒ Tukien ennakkomaksujen korotus- ja aikaistamismahdollisuus käytetään Suomessa hyväksi täysimääräisesti maaseudun kehittämistukien osalta. Sen ansiosta arviolta tukia voidaan maksaa arviolta 60–70 miljoonaa euroa joulukuun sijasta lokakuussa. Maatalouden kannattavuustilanteen vuoksi päätimme keväällä 20,3 miljoonan euron lisäyksestä luonnonhaittakorvauksiin vuodelle 2017 ja 6,7 miljoonan euron lisäyksestä kansallisen tuen määrärahan kehystasoihin vuosille 2017 ja 2018, Sipilä sanoo.
Hän korostaa, että lisätuet eivät ratkaise maatalouskriisin varsinaista syytä:
‒ Kotimaisen kriisipaketin euromäärät ratkaistaan syksyn lisäbudjeteissa. Jokainen meistä tietää, että maatalouden kriisiä ei pystytä ratkaisemaan lisäbudjeteilla. Dialogia on jatkettava kaupan kanssa oikeudenmukaisemman katteen jaon toteutumiseksi ruokaketjussa.
Tilojen akuuttiin rahoituskriisiin haetaan ratkaisuja valtiontakauksilla ja laina-aikoja jatkamalla. Tätä koskeva hallituksen esitys on Sipilän mukaan määrä antaa eduskunnalle ensitilassa. Lisäksi osana konkreettisia kriisitoimenpiteitä Maatalousyrittäjien eläkelaitos päätti alentaa maa- ja metsätalousministeriön esityksestä väliaikaisesti myel-työeläkevakuutusmaksujen viivästyskorkoa.
Sipilä sanoo, että Suomi ei ole aiemmin osannut hyödyntää edelläkävijyyttään ruokatuotannossa. Esimerkiksi biokaasussa on Sipilän mukaan paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, ja hallitus aikookin ryhtyä toimiin biokaasun käytön lisäämiseksi.
‒ Mahdollisuuksia on etenkin liikenteessä. Maatilojen osalta sitoudutaan edistämään sekä tilan omaan käyttöön tulevan että ulosmyytävän biokaasun tuotantoa. Keinoja on löydettävissä verotuksen, tukien ja jakeluvelvoitteen kautta. Maatalousperäisiä biomassoja, kuten nurmea, lantaa ja muita maatalouden orgaanisia massoja, hyödyntäviä biokaasulaitoksia on toistaiseksi toiminnassa vain alle kaksikymmentä kappaletta. Maatalouden biomassojen potentiaali biokaasutuotannossa olisi kuitenkin moninkertainen, Sipilä sanoo.
Hallitus vahvisti torstaina maatalouden kansallisen lisätuen vuodelta 2015 maksettavat lopulliset tukitasot. Lähes 5 500 viljelijää tulee saamaan syyskuussa yhteensä noin 15 miljoonan euron lisätukipotin.