Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa otsikolla Kreikalta vaaditaan nyt paljon.
Juha Sipilän mukaan nykyhallituksen linja Kreikan talousongelmiin ja neuvotteluiden aloittamiseen mahdollisesta kolmannesta tukipaketista ”on ollut koko ajan tiukka ja johdonmukainen”. Hänen mukaansa olemme sitoutuneet edistämään euroalueen vakautta ja Suomen tavoitteena on ”sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan ja jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan”.
– Muiden euromaiden on pystyttävä uskomaan Kreikan nykyisen ja tulevien hallitusten kykyyn tehdä ylijäämäisiä budjetteja.
– Talouskasvun kannalta olennaista on rakenteellisen korruption vähentäminen ja monien sellaisten Kreikan valtion hallussa olevien toimintojen yksityistäminen, mitkä yksityinen sektori hoitaisi tehokkaammin. Jälkimmäisestä saatavilla tuloilla on myös suora, tarvittavaa rahoitusta vähentävä vaikutus. Veronmaksun käytäntöjä on myös uskottavasti pystyttävä parantamaan, Juha Sipilä kirjoittaa.
Hänen mukaansa euromaiden päämiesten sopima julkilausuma 12. heinäkuuta onkin ”voimakkaan ehdollinen ja toimeenpanoa seurataan tarkasti”.
– Ilman Kreikan vahvaa sitoutumista ja nopeaa vaatimusten täytäntöönpanoa kolmannesta lainaohjelmasta ei välttämättä päästä lainkaan sopuun.
Sipilä sanoo olleensa hyvin pessimistinen Kreikan kykyyn muuttaa talouspolitiikkaansa uskottavalle polulle.
– Katsoin, että Kreikan aiemmin esittämä uudistusohjelma ei vastannut lainkaan siltä edellytettyä ja kannatin suoraviivaisia ratkaisuja.
– Suomen kannan mukaisesti Kreikka olisi voinut olla väliaikaisesti vaikka rahaliiton ulkopuolella, jotta maa voisi löytää kestävän ratkaisun talousongelmiinsa. Vastuu on nyt kuitenkin paljolti Kreikan päässä, mihin he pystyvät ja mitä seuraavaksi tapahtuu, hän toteaa.