– Kaiken avain on työllisyysaste. Korkea työllisyys takaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, huolenpidon kaikista suomalaisista, merkityksellisyyden kokemuksen työn kautta mahdollisimman monelle, kestävän eläkejärjestelmän sekä kohtuullisen verotuksen, sanoi keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Juha Sipilä hallituksen vastatessa välikysymykseen talous- ja työllisyyspolitiikasta.
– Hallituksen talousohjelman lähtökohta on selkeä. Vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa, työllisyysaste 75:ssä, työttömyys on painunut alle 5 prosentin ja julkisyhteisöjen velka on noin 57 prosenttia.
Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan käytännössä sitä, että pysyvät menot voivat nousta 1,27 miljardia ja työllisyystavoite täytyy saavuttaa.
– Työllisyystavoite vaatii valtionvarainministeriön arvion mukaan edellisen hallituksen päätöksien ja suhdannekehityksen mukanaan tuomien työpaikkojen lisäksi noin 60[nbsp]000 uutta työpaikkaa.
Sipilän mukaan viime hallituskaudella töitä työllisyyden eteen tehtiin koko kausi.
– Välikysymyksen esittäjille on muistutettava, että tuloksia ei tullut silloinkaan heti. Toimet alkoivat purra vasta kauden puolivälissä.
Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut jatkamaan viime kaudella hyvään vauhtiin saatuja työllisyystoimia.
– Kaikki päätökset ja toimet eivät tule olemaan helppoja, eivätkä suosittuja. Eivät ne olleet sitä viime kaudellakaan.
Sipilän mukaan keskustan eduskuntaryhmä tukee kaikkia budjettiriihessä sovittuja ratkaisuja.
– Mutta on päivän selvää, että tarvitaan myös paljon lisää päätöksiä.
Seitsemän ratkaisuehdotusta
Keskustan eduskuntaryhmä esittää keskustelun ja jatkotyöstön pohjaksi seuraavia toimia:
– Ei murenneta sitä kustannuskilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin.
– Edistetään paikallista sopimista työehtosopimusneuvotteluissa tai lainsäädännön toimin. Erityisesti lakiin kirjattuja paikallisen sopimisen esteitä on purettava.
– Valmistellaan Suomen malli, missä vastaanottaessaan paremman korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä ja koulutusta vastaan myös oman aikaisemman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. Tämä on täsmälääke kohtaanto-ongelmaan.
– Osatyökykyisten työllisyys on Suomessa verrattain matala. Tuetaan osatyökykyisten työllistymistä räätälöidyllä tuella.
– Helpotetaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta, myös tarveharkinnan asteista poistamista kannattaa harkita. Pyritään ohjaamaan ulkomaista työvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle maakuntiin, joissa on nyt huutava työvoimapula.
– Panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja puretaan investointien esteitä.
– Nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma. Käytetään rohkeasti myös yksityisiä työvoimapalveluja siten, että toimijalla on myös selkeä tulosvastuu nuoren työllistymisestä.