– Euroopan unionin on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi eduskunnassa keskiviikkona.
Sipilä piti esittelypuheenvuoron EU:n budjettia koskevassa ajankohtaiskeskustelussa.
Pääministerin mukaan budjetti on ”pahimmillaan surkea kompromissi, pienin yhteinen nimittäjä”. Parhaimmillaan se taas toteuttaa yhteisiä eurooppalaisia päämääriä.
– On luonnollista, että jokainen EU-jäsenmaa tarkastelee rahoituskehyksiä omasta kansallisesta näkökulmastaan. Mitä budjetti tuo meille, Suomelle? Mutta EU:n budjettia on katsottava myös Euroopan näkökulmasta. Miksi? Koska olen varma, että vahva ja menestyvä Eurooppa on meille kaikille parasta, hän sanoi.
Rahoituskehysneuvottelut ovat Juha Sipilän mukaan pitkät ja perusteelliset. Komission viime viikolla julkaisemaa budjettiesitys on hänen mukaansa vasta alkua.
Pääministeri Sipilä totesi Suomen hallituksen valmistelleen selkeät kannat budjettiin. Tavoitteena on sekä Suomen että myös Euroopan kannalta paras lopputulos.
– Yhdessä Ranskan kanssa rakensimme pohjaa EU:n puolustusyhteistyölle. Malli on sama myös rahoituskehysnevotteluissa: perehdymme asiaan, pohdimme kannat huolellisesti ja sen jälkeen haemme liittolaisia eri Euroopan maista, hän kuvasi.
Jäsenmaksu kasvaa
– Päätavoitteemme kansallisista lähtökohdista on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena, Juha Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa keskusteluissa maksuista on hyvä erottaa puhdas jäsenmaksuosuus ja toisaalta nettomaksu.
– Jäsenmaksumme kasvaa hyvin todennäköisesti, koska BKT:mme onneksi nyt kasvaa. Se, mitä nettomaksumme on tulevaisuudessa, ratkeaa vasta, kun kaikki neuvottelut asetusten ja rahanjaon kriteerien osalta on käyty.
Maksujen kokonaistaso asettuu komission viime viikon esityksessä Sipilän mukaan liian korkeaksi suhteessa Suomen kantoihin.
– Positiivista komission esityksessä ovat panostukset turvallisuuteen, puolustukseen, muuttoliikkeeseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä opiskelijoiden vaihto-ohjelmaan. Hallintoa kevennetään, ohjelmia vähennetään sekä eräiden maiden maksuhelpotuksista luovutaan asteittain. Tätä Suomikin on vahvasti ajanut.
Maatalous- ja aluepolitiikka ovat Sipilän mukaan perinteisesti olleet keskeisessä asemassa budjettineuvotteluissa, kun katsotaan Suomen saamisia EU-budjetista.
– Maatalouden osalta myönteistä komission esityksessä oli nykyisen kahden pilarin rakenteen säilyttäminen. Tämän pohjalle voimme rakentaa toimenpiteitä, joilla tuemme suoraan viljelijöiden tuloa ja toisaalta voimme huomioida erityisolosuhteemme sekä ympäristöystävälliset toimenpiteet.
Rahoituksen tasoon sisältyy Juha Sipilän mukaan kuitenkin myös ”Suomen kannalta hyvin hankaliakin painotuksia”. Tällä hän viittasi maatalousbudjetin ja aluepolitiikan leikkauksiin. Jälkimmäistä selittää kuitenkin osin myös se, että absoluuttinen rahantarve on vähentynyt köyhimpien alueiden vaurastuessa.
Juha Sipilä vetosi puheensa lopuksi yhteisiin päämääriin.
– Ideologisista näkemyseroistamme huolimatta uskon, että meidän kaikkien päämääränä on huolehtia eurooppalaisten yhteiskuntien tasapainoisesta kehityksestä sekä sosiaalisesta tasa-arvosta. Toimimme näin, jotta välttäisimme vastakkainasettelun niin jäsenmaiden sisällä kuin niiden kesken. Toimimme näin, jotta Eurooppa olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vahva vastaamaan muun maailman meillä asettamaan haasteeseen.