Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan EU:n on oltava jatkossakin globaali suunnannäyttäjä, joka kykenee pitämään huolta kansalaistensa turvallisuudesta.
Hän nostaa esimerkiksi puolustusyhteistyön, jonka nopeatahtisessa kehittämisessä Suomi on ollut aktiivinen. Sipilä keskusteli asiasta aiemmin tällä viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa Helsingissä.
– Kuka olisi uskonut, että vuonna 2016 tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta olisi edetty näin konkreettisin askelin, Sipilä totesi Turun Eurooppa-foorumissa.
Hänen mukaansa turvatakuihin liittyvän artikla 42.7:n sisältöä tulisi pohtia tarkasti myös Suomessa. Sen mukaan jäsenvaltio voi esittää avunpyynnön muille EU-maille, minkä jälkeen avun yksityiskohdista sovitaan kahdenvälisesti.
– On puhuttava sotilaallisesta avusta ja sen mahdollisuudesta, sillä tämä artikla ei voi vain jäädä tyhjäksi lauseeksi. Olisi aika erikoista, jos riennämme muiden maiden apuun talous- tai maahanmuuttokriisiin vuoksi, mutta emme aseellisen hyökkäyksen kohdalla.
Sipilä huomautti, että Ranska sovelsi pykälää Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Suomelta pyydettiin ranskalaisjoukkojen vapauttamista Libanonin operaatioon liittyen, johon myös suostuttiin.
Painetta maahanmuutosta
Pääministerin mukaan maahanmuutto tulee haastamaan Euroopan unionia lähivuosien aikana. Ihmisten auttaminen tulisi siirtää lähemmäs kriisipesäkkeitä, jolloin myös suoran kotiinpaluun mahdollisuuksia voitaisiin edistää.
– Olisi päästävä tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. EU toimisi läheisessä yhteistyössä YK:n ja sen pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa, Sipilä sanoi.
– Tämä linja on saanut tukea EU:ssa. Myös Macron totesi tiistaina, että on samaa mieltä. Pakolaiskiintiöiden määrää on kasvatettava yhteisesti ja asian hallinnointia varten on luotava pysyviä mekanismeja.