Pääministeri Juha Sipilän mukaan Britannian EU-eroon johtanut äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle.
– Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On kuitenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan, Sipilä sanoi perjantaina eduskunnassa.
Sipilä antoi eduskunnalle ilmoituksen Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta.
Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroamisilmoitusta. Sipilän mukaan pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista.
– Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä, Sipilä kertoi.
Sipilän mielestä riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen.
– Näillä näkymin eroneuvottelut kestävät ehkä pari vuotta. Mahdollisesti tarvitaan erityisajan järjestelyjä, mikäli erosopimus ja uuden suhteen määrittelevä sopimus eivät tule samanaikaisesti voimaan. Iso-Britannia on täysivaltainen jäsenvaltio oikeuksineen ja velvollisuuksineen eropäivään saakka.
Sipilän mukaan monet kysymykset ovat vielä auki, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltio eroaa unionista.
– Euroopan unionia ei ole rakennettu tällaista päivää varten. Eroprosessi on hoidettava käytännönläheisellä ja asiallisella tavalla. EU ja Britannia tarvitsevat aina toisiaan ja suhteesta halutaan tasapainoinen ja niin läheinen kuin mahdollista.
EU27 -jäsenmaat linjasivat tällä viikolla, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden (tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt) liikkumista.
Samoin päätettiin, että komissio vetää eroneuvotteluita Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta.
– Suomi käynnistää kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi, Sipilä totesi.
”Itse aiheutettu ongelma”
Sipilän mukaan sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimintakyky tarvitsevat taakseen kansalaisten luottamuksen.
– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheuttamasta ongelmasta.
Sipilä totesi, että hallitusohjelmankin mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena.
– On tärkeää, että keskitymme olennaiseen, toimeenpanemme päätöksiä ja puramme byrokratiaa. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden syventämistä ja vapaakaupan edistämistä.
Sipilän mukaan on edettävä kolmella tasolla, jotta Suomen talous kasvaa ja yritysten edellytykset menestyä kovassa kilpailussa paranevat.
– Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa on löydyttävä rohkeutta ja tahtoa tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja toimeenpanna ne. Kansallisesti kilpailukykysopimus osoittaa, että on mahdollista tehdä suuriakin rakenteellisia uudistuksia, vaikkakaan se ei ole aina nopein ja helpoin tie.
Sipilän mielestä rauhan, vakauden ja turvallisuuden jälkeen EU:n suurin saavutus ovat sisämarkkinat – yhteinen eurooppalainen markkina-alue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti.
– Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, vaan niitä on kehitettävä ja EU:lla on oltava yhteinen näkemys tästä suunnasta.
Sipilä korosti myös digitalisaation avaavan Suomelle uusia mahdollisuuksia.
– Ennen kun myimme paperikoneen toiselle puolelle Eurooppaa, lähetimme ensin asentajan ja kohta huoltomiehen koneen perään. Nyt tarjoamme samat palvelut reaaliaikaisesti verkossa ja tarjoamme erilaisia tukipalveluja suurilla volyymeilla.
– Sisämarkkinoilla tulee nähdä tämä nopea kehitys ja uudet liiketoimintamallit. On mietittävä tarkkaan mitä säännellään ja miten. Kaiken sääntelyn tulee olla sopivaa digitaaliseen maailmaan, muuten putoamme kyydistä ja jäämme kilpailijoiden jalkoihin.
Kolmanneksi Sipilä totesi EU:n tarjoavan Suomelle myös unionin yhteisen kauppapolitiikan, välineen toimia muun muassa globaaleilla markkinoilla, suuren kysynnän äärellä.
– Sopimusten aikaansaaminen muun muassa Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on keskeistä niin kilpailukyvyn kuin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle merkitys on aivan erityinen.