Näin sanoi opposition kuntavälikysymyksen ensimmäisen allekirjoittaja, keskustan kansanedustaja Elsi Katainen keskiviikkona eduskunnan välikysymyskeskustelussa.
Hänen mukaansa jos yhteistyötä olisi tehty, kuntalaisten ja kuntien päättäjien ei tarvitsisi olla huolissaan lähipalvelujensa ja kotikuntiensa tulevaisuudesta eikä kuntien työntekijöiden elää epävarmuudessa.
– Tätä välikysymystä ei tarvittaisi. Voisimme kaikki sen sijaan keskittyä siihen, miten Suomi saadaan nousuun.
Elsi Kataisen mukaan hallitukselta kesti kolme vuotta ymmärtää sopimisen välttämättömyys.
– Eilinen keskustelu (talouden sopeutuksesta) osoitti, että yhteistyöhalu ei edelleenkään ulotu uudistuksiin, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään vuosikymmeniä eteenpäin, hän sanoi.
Elsi Kataisen mukaan hallituksen kielteinen suhtautuminen yhteistyöhön opposition kanssa tarkoittaa, että myös kunta- ja sote-uudistukset ratkaistaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Suomalaiset päättävät, miten heidän lähipalveluilleen ja kotikunnilleen käy.
Hän totesi, että uudistusten välttämättömyydestä on sinällään laaja yksimielisyys. Perusteltu erimielisyys on siitä, mitä uudistuksilla tavoitellaan ja miten ne toteutetaan.
Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta kuntien yhteistyönä niin, että lääkäriin pääsee jokaisessa kunnassa ja että raha seuraa potilasta.
– Tavoitteemme on perusterveydenhuollon laittaminen kuntoon ja raja-aitojen poistaminen sen ja erikoissairaanhoidon väliltä. Kotikunnat eli nykyiset kunnat vastaisivat ihmisten jokapäiväisistä lähipalveluista, kuten lasten päiväkodeista ja kouluista, Elsi Katainen toisti keskustan mallia.
– Kotikunta-maakuntamallin pohjalta tehtävät uudistukset kattavat kolmasosan keskustan ratkaisusta tulojemme ja menojemme noin yhdeksän miljardin euron epäsuhdan oikaisemiseen. Se edellyttää sote-uudistusta, kuntien tehtävien karsintaa sekä normien purkua eli lisää toimintavapauksia kunnille, hän jatkoi.
Niin ikään Elsi Katainen totesi koko opposition yhteisen kannan olevan, että mahdollisten kuntaliitosten täytyy olla vapaaehtoisia.
”Keskittämistä”
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja toisti myös usein kuullun syytöksen, että hallituksen tavoite on keskittää palvelut ja päätöksenteko sekä suomalaiset niiden mukana muutamaan kymmeneen suurkuntaan.
– Tämä tarkoittaa yli kahdensadan kotikunnan lakkauttamista. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja jopa kuntien valtionosuudet on laitettu palvelemaan tätä tavoitetta. Viime syksynä valtionosuusuudistuksen selvitysmiehen esitystä muutettiin monilta osin pienen piirin toimesta poliittisesti tarkoituksenmukaisen päämäärän saavuttamiseksi, Elsi Katainen sätti.
Niin ikään hallituksen kuntapolitiikkaa ovat hänen mukaansa leimanneet myös vuosittaiset leikkaukset ihmisten tarvitsemiin palveluihin valtiovarainministeripuolue SDP:n johdolla.
– Viime eduskuntavaaleissa SDP lupasi kunnille satoja miljoonia euroja lisää rahaa, Elsi Katainen muistutti.
– Kunnat ovat joutuneet hallituksen leikkausten takia karsimaan palvelujaan ja lomauttamaan, paikoin jopa irtisanomaan työntekijöitään. Osa kunnista on laitettu niin ahtaalle, että ne joutuvat lomauttamaan lastensuojelusta ja perusopetuksesta. Suurin syy leikkauksille on, että hallitus on epäonnistunut talouden kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Suomi on ajautunut talous-, työttömyys- ja velkakriisiin, hän jatkoi.
Keskustan mukaan kysymys on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.
Tykityksensä päätteeksi Elsi Katainen esitti hallitukselle epäluottamuslausetta:
”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”