Porin prikaatissa Niinisalossa mediatilaisuudessa maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kertoi, että puolustushaara selvittää Ukrainassa nähdyn taistelun kuvan, teknologian ja innovaation yhdistämistä käytännön tasolla. Maavoimat on saanut tehtäväkseen johtaa drooneja ja niiden torjuntaa käsittelevää kehitystyötä Suomessa ottaen huomioon erityispiirteemme: huono lennätyssää, matala pilvikorkeus, korkea ilmankosteus, joka jäädyttää pienet potkurit sekä erilainen pinnanmuodostus kuin Ukrainassa.
– Vuoden päästä olemme jo paljon pitemmällä ja nähneet, mitä teknologiaa voimme ottaa käyttöön. […] Jos se lentää Ukrainassa, niin alamme selvittää, miten se toimii meillä, jotta pääsemme kiinni ukrainalaisten muutosnopeuteen, sopeutumiseen muuttuviin tilanteisiin ja teknologian käyttöönottoon, Välimäki totesi.
Maavoimien ilmailun päällikkö everstiluutnantti Jaakko Kauppinen korosti, ettei mikään yksittäinen lennokkijärjestelmä ole ratkaiseva, vaan pitää rakentaa kerroksellinen kokonaisuus. Nykyaikaisessa taistelukentällä elektromagneettinen ympäristö korostuu merkittävästi fyysisen ympäristön lisäksi.
– Järjestelmiä pitää pystyä päivittämään muuttuvien taistelukentän olosuhteiden ja uhkaympäristön mukaisesti, hän lisäsi.
Taistelukentän uusi ilmiö on lennokkien käytön massamaisuus, mikä asettaa ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mano-Mikael Nokelaisen mukaan omat vaatimuksensa niiden torjunnalle. Toinen haaste on lennokkien ja droonien laaja skaala koossa ja lentokorkeuksissa. Niiden havaitsemiseen ja torjumiseen tarvittavat kyvyt ovat erilaisia.
Drooneista olivat esittelyssä Insta Groupin valmistamat seitsen- ja kymmentuumaiset FPV-droonit, Parrot ANAFI USA -tiedusteludrooni sekä jo vuosikymmenen Suomessa käytössä ollut Aeronautics Defense Systems Orbiter 2B -minilennokki tulenosoituskäyttöön ja tiedusteluun. Pienten droonien havaitsemiseen ja torjuntaan ovat olleet testattavina rynnäkkökivääriin kiinnitettäviä israelilaisvalmisteisia älytähtäinjärjestelmiä sekä liettualaisia Sky Wiper Omni Max -häirintälähettimiä, joista pienempi on yksittäisen sotilaan varusteissa kannettava ja suurempi
maastoon sijoitettava laite.
FPV-koulutuskeskuksessa demonstroitiin kahden droonin harjoitus, jossa ensimmäinen tuhosi kohteen ja toinen varmisti tuhoamisen, jonka jälkeen iski toissijaiseen maaliin. Kokonaisuudessaan harjoittelu sisältää suunnistusta, törmäytystä, pudotuksen lähiharjoittelua ja lentämistä sovelletulla esteradalla.
Esittelyssä oli myös Ukrainasta opitun perusteella rakennettu BASE25-harjoitusrata, joka oli otettu käyttöön samana päivänä. Kyseessä on joukkueen linnoitettu tukikohta tai kantalinnoitettu asema, joka on suunniteltu 30–40 hengen taisteluun ja jossa voidaan harjoitella ryhmittymistä linnoitettuun asemaan, miten siellä eletään ja taistellaan jopa päiväkausia sekä myös, miten se tarvittaessa vallataan vastustajalta takaisin.
Taisteluhautaa koko harjoitusrataan sisältyy noin kolme kilometriä, josta puolet on katettua. Erilaisia linnoitteita on yli 70 sisältäen tuliasemia ja korsuja. Säkylään rakennetaan vastaava harjoittelurata ensi keväänä.
