”Jos reagoimme ydinuhkauksiin, nostamme suursodan riskiä”

Venäjän entisen ulkoministerin mukaan lännen ei pidä taipua Vladimir Putinin kiristysyrityksiin.
Tuhoutunut asunto Ukrainan Kiovassa. LEHTIKUVA / AFP Fadel Senna
Tuhoutunut asunto Ukrainan Kiovassa. LEHTIKUVA / AFP Fadel Senna

Venäjän ulkoministerinä vuosina 1990-1996 toimineen Andrei Kozyrevin mukaan länsimaiden ei pidä reagoida presidentti Vladimir Putinin ydinaseuhkauksiin antamalla yksipuolisia myönnytyksiä Venäjälle tai rajoittaa tukea hyökkäyksen kohteena olevalle Ukrainalle.

Hän viittaa siihen, että Putinin kerrotaan määränneen ydinasejoukot hälytystilaan.

– Hän ei ole kiinnostunut painamaan strategista ydinasenappia, mutta hän on tarpeeksi älykäs uhkailemaan sillä, Kozyrev sanoo twiitissään.

Hänen mukaansa Venäjän tavoitteena on testata ja kiristää läntää. Tähän ei Kozyrevin mukaan pidä suostua.

Hän muistuttaa, että Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrustsov yritti samaa strategiaa Kuuban ohjuskriisissä. Kolmas maailmansota hänen mukaansa vältettiin, koska amerikkalaiset eivät perääntyneet vaan osoittivat olevansa valmiita jopa ydinsotaan.

– Pelon tasapaino toimi amerikkalaisen päättäväisyyden ansiosta.

Kozyrev toteaa, että ydinaseiden luoma pelon tasapaino on toiminut. Suursotaa ei ole syttynyt sitten toisen maailmansodan.

– Ydinpelota perustuu uskomukseen, että mikä tahansa hyökkäys ydinaseella laukaisee välittömästi peilireaktion.

Poimintoja videosisällöistämme

Hänen mukaansa tästä pelotteesta on pidettävä yhä kiinni, jos länsi haluaa välttää suusodan.

Kozyrev pitää häpeällisenä sitä, että lännessä epäröitiin lähettää Puolan MiG-hävittäjiä Ukrainaan Venäjän ydinaseuhkauksen jälkeen.

Hänen mukaansa tämän seurauksena Kreml haluaa nyt nähdä, mitä muuta he voivat saavuttaa kiristyksellään.

– Putin sanoi, että talouspakotteet olivat ”sotatoimi”. Voiko hän pakottaa lännen lieventämään pakotteita ydinsodan haamulla? En ymmärrä, miksi hän ei yrittäisi, Kozyrev toteaa.

Mainos