– Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi vaihtui velkakriisiksi ja nyt ollaan kasvukriisissä: Talouskasvu matelee, deflaatio eli hintojen alenemiskierre väijyy taustalla, kilpailukyky kohentuu hitaasti, investointeja puuttuu, Alexander Stubb kirjoittaa tuoreessa blogissaan.
Euroopan keskuspankki ilmoitti massiivisesta ohjelmasta, jolla taistellaan deflaatiota vastaan. Ja yritetään saada kasvua viriämään. Keskuspankki tulee ostamaan valtioiden joukkolainoja ja muita arvopapereita 60 miljardin euron edestä kuukaudessa vuoden 2016 syksyyn asti.
– Tarkoituksena on se, että euroalueen maissa rahaa tulee liikkeelle entistä enemmän, jolloin sen käyttö on halvempaa esimerkiksi investointeihin. Lisäksi euron arvon alentuessa sillä voi olla myönteistä vaikutusta vientiin. Näin toki Suomessakin, Stubb toteaa.
Hänen mukaansa tämä ei tarkoita sitä, että euroalueella voidaan jäädä odottelemaan kasvun alkamista.
– EKP tekee, mitä voi rahapolitiikan keinoin. Jäsenmaiden vastuulla on paljon isompi urakka kilpailukyvyn palauttamisessa ja velkaantumisen lopettamisessa.
– Osa on edelleen sitä mieltä, että kasvu syntyy siitä, että valtiot ottavat lisää lainaa ja rakentavat teitä, kouluja tai vaikkapa yrityspuistoja. Julkisia investointejakin tarvitaan, mutta meillä on kyllä mahdollisuuksia tehdä valintaa myös budjetin sisällä velkataakkaa kasvattamatta. Jos lisävelkaantuminen olisi avain kasvuun, Suomen pitäisi olla huippuvauhdissa, Stubb toteaa.
Hän muistuttaa, että Suomi on nyt kokeillut vuosikausia elvyttämistä. Vuodesta 2009 alkaen olemme tuplanneet valtionvelkamme noin 50 miljardista eurosta noin sataan miljardiin euroon.
– Silti keikumme nollakasvun tuntumassa seitsemättä vuotta peräkkäin.
– Jatkuvassa rahan pumppaamisessa velalla on se ongelma, että jossain vaiheessa kaivo ehtyy. Luottamus Suomen selviämiseen velkataakkansa kanssa on säilytettävä. Tulevien sukupolvien kannalta olisi edesvastuutonta jatkaa nykyistä menoa, Stubb kirjoittaa.
Stubb toteaa, ettei velaksi ei voi elää loputtomiin.
– On priorisoitava ne asiat, mitkä hoidetaan: koulutus, terveys, heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.
Lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
– Työmarkkinauudistus, joka lisää työn tekemistä ja työvoiman tarjontaa. Verouudistus, joka palkitsee työn tekemisestä ja kohentaa ostovoimaa. Sote-uudistus, joka hillitsee terveyspalveluiden menojen kasvamista, Stubb linjaa.
Kolmanneksi hänen mukaansa tarvitaan investointeja osaamiseen eli panostuksia koulutukseen, yliopistoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.