Penttilä on nostanut Suomen Kuvalehteen kirjoittamansa puheenvuoron myös blogina omille sivuilleen, koska ”kaikki eivät lue Suomen Kuvalehteä”. Näkemystensä Penttilä korostaa olevan henkilökohtaisia eivätkä ne edusta työnantajan kantaa.
Paljon puhuttu NATO-optio on Penttilän mielestä osoittautunut illuusioksi, joka herättää kysymyksiä, mutta ei anna vastauksia. Hän arvioi, että kyseessä lienee ”ulkopolitiikkamme suurin mahalasku sitten 1930-luvun”.
– Urho Kekkonen halusi pitää Suomen ”kansainvälisten spekulaatioiden ulkopuolella”. Jos kuulette kolinaa Hietaniemen hautausmaalta, kyse on Kekkosen, Risto Rytin, J.K. Paasikiven sekä muiden menneiden valtiomiesten hermostuneesta kääntyilystä arkuissaan, Penttilä kirjoittaa
Hän toistaa julkisuudessa esitettyjä kysymyksiä: Onko Suomi puolueeton, liittoutumaton vai jotakin muuta? Olemmeko osa länttä vai erillinen alue pohjoisessa? Voisiko Suomi halutessaan liittyä NATO:on?
– Kysymyksiä riittää, vastauksia ei. Syy epämääräisyyteen on siinä, että Suomi ei liittynyt NATO:on hyvän sään aikana. Nyt kun sää on huono, liittyminen ei ole mahdollista, hän katsoo.
– Joskus on kurja olla oikeassa. Olen 1990-luvulta saakka väittänyt, että NATO-optiosta puhuminen on itsensä pettämistä. Option lunastaminen on niin epävarmaa, että sen varaan ei voi ulkopolitiikkaa rakentaa. Näin on silti tehty. Hallitus toisensa jälkeen. Presidentti toisensa jälkeen. Kaikki ovat vakuuttaneet, että optio on, jos sitä halutaan käyttää. Nyt optio on kadonnut kuin tuhka tuuleen, Penttilä sanoo.
Penttilän mielestä Suomen pitäisi edetä, kuten presidentti Ahtisaari ja pääministeri Katainen ovat ehdottaneet: pyrkiä NATO:on yhdessä Ruotsin kanssa.
– Tästä ei tule helppoa. Ruotsin demarit, jotka todennäköisesti kokoavat seuraavan hallituksen, eivät ole kiinnostuneita turvallisuuspolitiikasta tai NATO:sta. He haluavat keskittyä työllisyyteen ja hyvinvointiin. Sama on tunnelma Suomessa, Penttilä kirjoittaa ja kehottaa suomalaisia ”heräämään”.