– Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan, ilmastopaneeli toteaa.
Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa joudutaan ilmastopaneelin mukaan tekemään tärkeitä valintoja siitä, mitä haittaa ja kuinka paljon kustannuksia ilmastotoimet saavat tuottaa, jotta vältämme ilmastonmuutoksen haitat tulevaisuudessa.
Tehokkaasti päästöjä laskevilla ilmastotoimilla on aina välittömiä tai välillisiä sosiaalisia vaikutuksia ihmisen elämään. Ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia pitää varautua kompensoimaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että liikkumisen muuttuvat ehdot ja kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa esimerkiksi maaseudun asukkaille tai pienituloiselle väestölle kaupunkien reuna-alueilla.
– On mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa liikkumisen kasvavia kustannuksia joudutaan sosiaalisin perustein kompensoimaan, sanoo Ilmastopaneelin Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys -hankkeen vetäjä, Jyväskylän yliopiston emeritaprofessori Marja Järvelä.
Verot ja maksut kohtuullisiksi
Ilmastotoimien yleisen hyväksyttävyyden hakeminen on erityisen tärkeää niillä osa-alueilla, joissa ilmastotoimet voivat vaikuttaa toimeentuloon negatiivisesti tai jopa pahentaa vallitsevia eriarvoisuuksia.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että kotitalouksiin kohdentuva energiavero ei kohtele eri tuloryhmiä tasapuolisesti: vähävaraiset joutuvat maksamaan pienistä tuloistaan suhteellisesti suuremman osan välttämättömästä energian käytöstä, kuten asunnon lämmityksestä. Näin syntyy energiaköyhyyttä. Tämä on jo melko yleinen ilmiö Euroopassa. Suomessa energiaköyhyyttä ei vielä ole juurikaan tunnistettu, sillä usein puuta on lämmitykseen saatavilla edullisesti, Järvelä sanoo.
Ilmastopaneelin mukaan kansallisella tasolla ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ottaa huomioon etenkin arjen sujuvuuden päätöksissä, jotka koskevat liikennettä, energiahuoltoa, ruokailua ja jätteiden kierrätystä.
– Lyhyellä tähtäimellä hyväksyttävyyden osalta keinoissa on tärkeää huomioida verojen ja maksujen kohtuullisuus. Keinovalikoimaa voi täydentää sosiaalipoliittisesti perustelluilla kompensaatioilla. Kompensaatiot voivat olla esimerkiksi maksujen palautuksia korotetuista haittaveroista pienituloisille ryhmille, Järvelä kertoo.
Kansalainen kaipaa tukea ja koulutusta
Paneelin mukaan hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa hiilipäästöjä aiheuttavien yksiköiden, kuten tehtaiden, alasajo on todennäköistä.
– Vahva hyvinvointivaltio kompensoi työpaikkojen katoamisen haittoja työntekijöille. Elinkeinopolitiikalla on tärkeää tukea alueiden kehitystä ja uusien vähähiilisten työprosessien ja työpaikkojen syntyä, raportissa sanotaan.
Järvelän mukaan ilmastotoimien vaikutukset elinkeinoihin riippuvat alueiden elinkeinorakenteesta.
– Joillakin alueilla murros voi aiheuttaa erityisen suuria haasteita sopeutumiselle. Haasteita syntyy etenkin silloin, jos työvoiman siirtymät, eli työpaikkojen tai tehtävien muutokset, ovat merkittäviä.
– Monissa maakunnissa ja kaupunkialueilla kunnat, yritykset ja järjestöt ovat jo luoneet verkostoja, joissa innovoidaan ja kehitetään alueellisia toimia kohti hiilineutraaliustavoitetta. Valtion aluepolitiikkaa tarvitaan tukemaan tätä tärkeää toimintaa, jolla elinkeinojen lisäksi turvataan alueiden työllisyyttä, Järvelä jatkaa.
Jotta järjestelmämurros vähähiiliseen yhteiskuntaan on kestävä, elinikäisen koulutuksen järjestäminen on tärkeässä asemassa. Kansalaiset ja työntekijät on myös hyvä osallistaa mukaan muutosten suunnitteluun, raportissa sanotaan.