Liitosta kysytään usein astmaatikon pakkasrajaa. Vastaus ei ole yksiselitteinen. Osa astmaatikoista oireilee lämpötilan laskiessa nollan tuntumaan, toiset sietävät kylmää paremmin.
Allergianeuvonnasta kysytään myös, voiko lapsia viedä ulos pakkasella tai pitääkö hiihtolenkki jättää väliin vasta todetun astman vuoksi. Liitto kannustaa kaikkia talviliikunnan pariin silloin, kun sairaus on hyvässä hallinnassa.
– Pakkasella hengitysteiden, kaulan ja kasvojen suojaaminen on tärkeää, jotta kylmä ei ärsytä herkkiä keuhkoputkia. Tämä sama ohje sopii kyllä muillekin kuin astmaatikoille, allergianeuvoja Iiris Huttunen sanoo.
Huttusen mukaan hengitysilman lämmitin on hyvä apu sekä aikuisille että lapsille. Lämmin huivi auttaa jonkin verran, jos lämmitintä ei ole ensihätään.
Allergianeuvoja muistuttaa myös astmaatikkoja pitämään nopeavaikutteisen avaavan lääkkeen aina mukana. Sumutemainen lääke säilytetään esimerkiksi lapasessa vaatteiden alla ihoa lähellä, koska aerosoli ei kestä pakkasta.
– Ulkoilua ja kuntoilua on syytä lykätä, jos astma ei ole tasapainossa tai ihminen toipuu parhaillaan flunssasta. Liikunta aloitetaan varovasti ja oireita kuulostellen. Astman tasapainon parantuessa ja kunnon kohotessa avaavan lääkkeen tarve vähenee. Oireettomuus liikunnan yhteydessä kertoo astman hyvästä hallinnasta, Huttunen sanoo.
Sisäliikuntalajeista esimerkiksi uinti sopii yleensä astmaatikolle hyvin uimahallin tai kylpylän lämpimän ja kostean ilman vuoksi. Lisäksi uinti parantaa rintakehän liikkuvuutta, mikä helpottaa hengittämistä.
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus, 7 – 9 prosenttia lapsista sairastaa astmaa. Aikuisväestöstä vajaat 10 prosenttia on astmaatikkoja, lähes sama määrä saa ajoittain astman kaltaisia oireita.