Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kuusi miljoonaa Britannian kansalaista käyttää älylaitteita toisten ihmisten seuraamiseen. Heistä vain kaksi miljoonaa kertoo ilmoittaneensa toiminnasta seurannan kohteena olleelle henkilölle.
Ilman lupaa seuraavien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan, sillä Direct Line -vakuutusyhtiön teettämän kyselyn perusteella jopa 12 miljoonaa brittiä voisi harkita laitteiden käyttämistä seurantaan lähitulevaisuudessa.
Matkapuhelimia ja muita kodin älylaitteita käytetään pääasiassa lasten seurantaan. Myös puolison vakoilu on varsin suosittua, minkä johdosta niin sanotut spouseware-ohjelmat muodostavat jo oman markkinarakonsa.
– Tarkoituksena on saada kiinni pettävä puoliso tai huolehtia läheisten turvallisuudesta, tietoturva-asiantuntija Ken Munro kertoo Forbes-lehdelle.
Esimerkiksi matkapuhelimen seurantaan suunnitellut ohjelmat pitää erikseen asentaa haluttuun laitteeseen, mutta itse asennusprosessi voi kestää vain muutaman minuutin. Tämän jälkeen vakoiluohjelma toimii taustalla melko huomaamattomasti.
Tietyissä tapauksissa oman laitteensa peukaloinnin voi havaita puheluiden aikana kuuluvista ylimääräisistä äänistä, akkukeston äkillisestä heikkenemisestä tai datankäytön lisääntymisestä.
Munro mainitsee tapauksen, jossa asiakkaan ex-puoliso oli päässyt käsiksi älyovikellon videomateriaaliin tietoturva-aukon kautta, vaikka laitteen salasana oli vaihdettu eron jälkeen.
– Asiakas yllättyi, kun ex-puoliso kehotti häntä ulkoiluttamaan koiraansa useammin, Munro toteaa.
Tutkimuksen mukaan myös kodinhoitajien ja lastenvahtien toimintaa vahditaan usein salaa. Ilmiötä esiintyy myös työpaikoilla, ja vain 43 prosenttia työnantajista kertoi ilmoittavansa työntekijöilleen mahdollisesta seurannasta.
Salaseuranta on yritysten kannalta riskialtista, sillä EU:n GDPR-säännökset edellyttävät, että työntekijöille kerrotaan heistä kerätyistä tiedoista.