Munuais- ja maksaliiton mukaan kymmenesosalla väestöstä on merkkejä kroonisesta munuaissairaudesta. Munuaisten toiminta alkaa heikentyä 40. ikävuoden jälkeen. Arvion mukaan 30–40 prosentilla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus.
– Lievä ja keskivaikea munuaisten vajaatoiminta on usein oireeton, eikä yleensä aiheuta ikääntyvillä ongelmia. Munuaissairaus on kuitenkin tärkeä havaita ajoissa, sillä se lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo HYKS:n nefrologian klinikan ylilääkäri dosentti Eero Honkanen.
Ennaltaehkäisy on munuaissairauksien parasta hoitoa. Munuaisia suojaavat verenpaineen, diabeteksen ja veren rasvahäiriöiden tehokas hoito, tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta ja munuaisille haitallisten lääkkeiden välttäminen.
Suvussa esiintyvä munuaissairaus saattaa lisätä munuaissairauden kehittymisen riskiä. Jos munuaiset lakkaavat toimimasta kokonaan, ihminen menehtyy ilman dialyysihoitoa. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa voidaan hoitaa myös munuaisensiirrolla.
Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa ja heistä jopa 30 prosentille saattaa kehittyä muutoksia munuaisiin. Tyypin 2 diabetes johtaa entistä useammin dialyysihoitoa vaativaan munuaisten vajaatoimintaan. Kakkostyypin diabetes on erityisesti ikääntyvien sairaus.
Munuais- ja maksaliiton ylläpitämän Suomen munuaistautirekisterin mukaan 38 prosenttia Suomen dialyysissa olevista ja munuaisensiirron saaneista on yli 65-vuotiaita. Ennusteen mukaan yhä useampi ikääntynyt tarvitsee tulevaisuudessa dialyysihoitoa.
– Yli 65-vuotiaiden osuus dialyysissa olevista ja munuaisensiirron saaneista oli 10 vuotta sitten 27 prosenttia ja vielä 20 vuotta sitten ainoastaan 14 prosenttia. Dialyysihoito kehittyi 1980–90-luvulla niin, että yhä vanhempia ja huonokuntoisempia voitiin ottaa hoitoon. Positiivista on, että yhä useammat elävät pidempään sekä dialyysihoidossa että munuaissiirteen kanssa, sanoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, dosentti Patrik Finne.
Maailman munuaispäivää vietetään torstaina 13. maaliskuuta.