Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamissa arvioissa on selvitetty muun muassa ruuhkamaksuiksi ristittyjen tiemaksujen käyttöä liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Keinovalikoimaa listataan tästä löytyvässä muistiossa. Siinä tiemaksujen vaikutusta arvioidaan Helsingin lisäksi myös Tampereen ja Turun osalta. Tähän tullessa julkinen keskustelu tiemaksuista on keskittynyt pääkaupunkiseutuun.
Tiemaksujen todetaan voivan tuottaa kunnille tuloja kasvaneiden joukkoliikennelipputulojen kautta. Toisaalta kuntien menot saattavat arvion mukaan myös kasvaa siltä osin, kun on kysymys subventoidusta liikenteestä eivätkä lisääntyneet matkustajamäärät kata kaikkia lisäkustannuksia.
Kansalaisten kukkaroiden ja elinkeinoelämän osalta todetaan, että tiemaksut voivat lisätä ”jonkin verran” autoa käyttävien yritysten ja kotitalouksien kustannuksia. Tiemaksujen arvioidaan sujuvoittavan liikennettä, kun liikennemäärät vähenevät.
– Tästä hyötyvät sekä keskuskaupunki itse että keskuskaupungissa vierailevat kehyskuntien autoilijat, arviossa sanotaan.
Ei suurta kannatusta
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaisesti lakia, joka mahdollistaisi tiemaksujen käyttöönoton. Antti Rinteen pääministerikaudella liikenneministerinä toiminut Marin totesi viime vuonna, että päätös maksujen säätämisestä olisi kunnilla.
Maksut ovat olleet esillä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa. Siinä maksujen käyttöönottoa perusteellaan yksityisautoilun käytön vähentämisellä ilmastosyistä ja toisaalta myös liikennejärjestelmän rahoittamisella.
Vaikka ministeriön nyt julkistamissa arvioissa puhutaankin maksujen lisäävän kotitalouksien ja yritysten kustannuksia ”jonkin verran”, on julkisuudessa pyörineissä arvioissa vilissyt verrattain melko kovia summia.
Esimerkiksi HSL:n mallissa tiemaksu olisi tavallisesti 1,5-2 euroa matkaa kohden. Joidenkin arvioiden mukaan se voisi merkitä 700-900 euron vuosikustannuksia päivittäin töissä autollaan käyvälle. Eräiden kohdalla summa voisi olla jopa 1[nbsp]200 euroa vuodessa – jopa enemmänkin.
Uudenmaan kunnissa ajatus tiemaksuista on herättänyt vastarintaa. Tähän mennessä poikkiteloin ovat asettuneet jo Kirkkonummi, Mäntsälä ja viimeisimpänä Sipoo.
– Sipoo lähti ryhdikkäästi johtamaan rintamaa tietulleja vastaan. Valtuuston tietullityrmäys oli yksimielinen, Sipoon valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) totesi tiistaina.
HSL:n tietulleja koskevassa vaikutusarvioinnissa on Vestmanin mukaan tullut esiin tietullien negatiivinen vaikutus työvoiman saavutettavuuteen ja työnteon kannustimiin.
– Puolustamme tiukasti autostaan riippuvaisia ahkeria työssäkäyviä sipoolaisia. Tietullihan olisi työssäkäyntivero, joka HSL:n selvitysten mukaan voisi olla jopa 1[nbsp]200-1[nbsp]500 euroa vuodessa. Se romuttaisi ahkeruuden kannustimet ja heikentäisi työllisyyttä. Suomessa ja suomalaisille ei ole tähän varaa. Rajansa kuppaamisellakin, Vestman sanoi.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) viittasi maanantaina MTV:n Uutisaamussa Kirkkonummen ratkaisuun ja totesi, ettei MAL-sopimuksesta voisi irrottautua tällä tavoin vastustamaan tiemaksuja.
Heikki Vestman tyrmäsi näkemyksen.
– Kirkkonummi ei ole yksin. Ainutkaan kehyskunta ei halua tietullia. Olemme olleet koko MAL-sopimuksen valmisteluprosessin ajan tästä yksimielisiä. On selvää, että uuden työssäkäyntimaksun valmistelua saa ja pitääkin tiukasti vastustaa. Emme ole Stadin vihreiden ovimatto, hän sanoi.
Vaaditaan laajoja toimia
Tiemaksut ovat vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta, joka koostuu edessä olevista liikenteeseen kohdistuvista päätöksistä. Selvitysten perusteella on helppo huomata, että etenkin omalla autolla liikkuvien maksutaakka tulee väistämättä nousemaan.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemien arvioiden mukaan tätä tavoitetta ei voida saavuttaa ilman, että otetaan käyttöön useita eri toimenpiteitä.
Arviossa muun muassa todetaan suoraan, ettei tavoitteeseen päästä ilman fosiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista. Käytännössä kyse on siis polttoaineiden hintojen nostamisesta muun muassa verotuksella. Arvioissa käytetyissä malleissa puhutaan jopa 40 sentin korotuksesta polttoainelitran pumppuhintaan. Verkkouutiset kertoo asiasta lisää tässä jutussa.
Selvityksessä arvioitiin myös esimerkiksi ajoneuvoveron kolminkertaistamisen vaikutuksia ja liikenteen päästökaupan käyttöön ottamista.
