Jopa 13 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä riskitasolla

Rahapelaaminen on arkipäiväistynyt, ja sitä mainostetaan aggressiivisesti. Rahapeleillä on kuitenkin haittapuolensa.

Suomalaiset pelaavat eniten kauppojen ja kioskien peliautomaateilla sekä yhä useammin myös internetissä. Pelaaminen on suosittua ja yleisesti hyväksyttyä, ja pelituotoilla rahoitetaan kulttuuria, liikuntaa ja monia tärkeitä hankkeita.

Rahapeleillä on kuitenkin haittapuolensa, eli ongelmapelaaminen ja lisääntyneet terveyshaitat. Uutuuskirja Rahapeliriippuvuus on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka kuvaa aihepiiriä kattavasti.

Noin 2,7 prosentilla suomalaisista on rahapeliongelma ja jopa 13 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä riskitasolla.

Usein myös pelaajan läheiset kärsivät rahapeliongelman aiheuttamista haitoista, sillä lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelma.

– Perintötekijät voivat suurentaa riskiä, että rahapelaaminen kehittyy ongelmapelaamiseksi ja rahapeliriippuvuudeksi. Myös sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä vaikutus rahapeleihin tutustumiseen ja rahapeliongelman kehittymiseen. Yleisen myönteisen suhtautumisen lisäksi riskitekijöitä ovat kuormittavat tai traumaattiset kokemukset lapsuudessa ja vanhempien ongelmapelaaminen, Rahapeliriippuvuus -kirjan päätoimittaja, LT, professori, ylilääkäri Hannu Alho kertoo.

Peliongelmasta muitakin terveyshaittoja

Rahapeliriippuvuudessa yksilön fyysinen ja psyykkinen terveys heikkenee usein laaja-alaisesti. Lisäksi hänen sosiaaliset suhteensa kärsivät, ja myös velkaantuminen on yleistä.

Tyypillisiä rahapelaamiseen liittyviä haittoja ovat muun muassa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, stressi, unettomuus, itsemurhat, ihmissuhdeongelmat ja velkaantuminen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ongelmiin voivat johtaa muun muassa rahapula ja huoli kasaantuvista taloudellisista velvoitteista tai syyllisyys rikotuista lupauksista sekä elämänpiirin kapeutuminen, unirytmin häiriintyminen ja unettomuus. Rahapeliongelmalle tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. tappioiden vähättely, voittojen liioittelu ja pelitositteiden piilottelu, Alho listaa.

Viime vuosina niin sanottu vastuullinen pelaaminen on muodostunut yhä keskeisemmäksi rahapeliyhtiöiden toimintatavaksi. Vastuulliseen pelaamiseen liittyy pelaajien luotettava identifioiminen pelisivustolle tai pelipaikkaan rekisteröitymisen yhteydessä. Jotkin pelisivustot vaativat, että kaikki pelaajat asettavat ennen pelaamistaan rajat omalle rahan- ja ajankäytölleen sekä peleille.

– Rajoitusten vaikuttavuutta vähentää internetympäristön avoin luonne. Yhden pelisivuston sulkeutuessa rajojen ylittämisen takia on yhden klikkauksen päässä valtava tarjonta muita sivustoja. Näyttää myös siltä, että ongelmapelaajat eivät juuri käytä vapaaehtoisia vastuullisuustyökaluja pelaamisen hallintaan, Alho sanoo.

Hoidossa tärkeää kokonaisvaltaisuus

Monet pääsevät irti pelaamisesta omin avuin tai esimerkiksi rahapeliongelmissa auttavien sähköisten tuki- ja vertaispalvelujen avulla.

Toisaalta monet havahtuvat liiallisen pelaamisen aiheuttamiin haittoihin vasta siinä vaiheessa, kun pelivelat ovat kasvaneet suuriksi tai pelaamisella alkaa olla vakavia vaikutuksia terveyteen.

– Terveydenhuollossa rahapeliongelmaa ei ole helppoa havaita, vaikka rahapeliriippuvuudelle on määritelty lääketieteelliset diagnostiset kriteerit. Pelaaja saattaa hakeutua hoitoon jonkin muun vaivan vuoksi, jolloin samanaikaisesti esiintyvä rahapeliongelma saattaa jäädä huomiotta. Erityisesti päihde- ja mielialahäiriöiden hoidon yhteydessä tulisi ottaa puheeksi myös rahapelaaminen. Rahapeliongelmaa tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti, Alho sanoo.

Mainos