Ylijohtaja Marja Vaarama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) muistutti Kansallisessa ikääntymisen foorumissa Helsingissä torstaina, että yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa lisäksi vuoteen 2018 mennessä neljänneksellä ja yli 90-vuotiaiden määrä kolmanneksella.
– Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta suunniteltiin kolmen sukupolven tarpeisiin kohtaamaan sotien jälkeisen maailman riskit. Silloin ei osattu ennustaa tällaista pitkäikäisyyttä, mihin elintasomme on meidät nostanut. Eliniän piteneminen on suuri saavutus. Tänään elämme neljän, jopa viiden, sukupolven yhteiskunnassa, Vaarama kuvasi.
Väestön ikääntyminen edellyttää luonnollisesti kasvavaa palveluiden ja hoivan tarvetta, mutta ei pelkästään sitä. Vaarama muistutti, että mainitut viisi sukupolvea ovat voimavara toinen toisilleen.
– Tätä voimavaraa tulee tutkia nykyistä enemmän, jotta voimme ymmärtää sen olemusta ja vahvistaa kuvaa pitkäikäisyydestä voimavarana yksilöille, perheille, yhteisöille ja yhteiskunnalle, hän sanoi.
KIF:n juhlaseminaari ”Ikääntyvä väestö ponnistaa tulevaisuuteen” pohti väestön vanhenemiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Ratkaisevana pidetään sitä, millaiseksi ikääntyneen väestön toimintakyky tulee kehittymään. Siitä riippuu iäkkäiden jaksaminen työelämässä sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ikääntyneiden toimintakyky koheni sitä tuntuvammin, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.
– Ikääntyneiden toimintakyvyssä on kuitenkin edelleen huomattavat sosioekonomiset erot, tutkimusprofessori Seppo Koskinen kertoi.
Vähän koulutetuilla on hänen mukaansa selvästi enemmän vaikeuksia liikkua ja suoriutua arkiaskareistaan kuin korkeasti koulutetuilla. Väestön ikääntyessä on yhä tärkeämpää kyetä edistämään toimintakykyä niissä suurissa väestöryhmissä, joihin monet ongelmat kasautuvat.