Suomessa puolet työntekijöistä kokee, että erilaiset työhyvinvointia lisäävät edut ovat palkankorotustakin tärkeämpi tekijä sitouttamisessa. Tämä ilmenee henkilöstöetuyhtiö EPassin ja Pole Star Advisoryn tekemästä Euroopan laajuisesta henkilöstöetututkimuksesta.
– Keskimäärin palkankorotus on Suomessa 300 euroa vuodessa. Kun siitä vähennetään verot ja muut kulut, niin ei se enää välttämättä kohdennu mihinkään konkreettiseen asiaan, EPassin myyntijohtaja Antti Tukia sanoo tiedotteessa.
– Sen sijaan esimerkiksi liikuntaetu madaltaa kynnystä lähteä tekemään jotain harrastetta, jolloin se todetaan konkreettisena ilmaisena asiana. Siitä saatava hyöty tuntuu isommalta kuin muutaman kympin ero palkkanauhassa, hän jatkaa.
Tutkimuksen tuloksista kerrottiin Profession HR Strategy Talk -tilaisuudessa.
Viime vuosina työntekijöiden tarpeisiin vastaaminen on ollut työnantajille työhyvinvoinnin näkökulmasta haastavaa, koska yritysten taloustilanne on ollut vaikea. Kuluja pitäisi optimoida, mutta toisaalta arvokkaasta työvoimasta pitäisi myös kireinä aikoina pitää kiinni.
Tiukat ajat näkyvät myös työntekijöiden mielipiteissä. Tutkimuksen mukaan vain puolet heistä on tyytyväisiä etuvalikoimaansa, vaikka samaan aikaan työnantajista kolme neljästä uskoo, että henkilöstö on tyytyväinen saamiinsa etuihin.
Tunnelmat saattavat kuitenkin muuttua jo lähiaikoina.
– Etubudjetit ovat kääntyneet nousuun suomalaisten työnantajien keskuudessa, vastoin oikeastaan koko muun Euroopan kehitystä, tutkimuksen tekijä Elina Koivisto sanoo tiedotteessa.
Kiinnostava yksityiskohta tutkimuksessa olikin, että Suomessa etubudjeteihin odotettava yli seitsemän prosentin kasvu ylittää selvästi esimerkiksi Ruotsin vastaavan luvun.
Etujen perässä uusiin töihin
Työnantajien kannattaa tutkimuksen perusteella pitää etujärjestelmänsä hyvässä kunnossa.
– Eduilla on tärkeä rooli siinä, millaisia työtarjouksia hyväksytään. Ja neljä viidestä vastaajasta sanoo jopa, että he olisivat valmiita vaihtamaan työpaikkaa parempien etujen perässä, jos muut olosuhteet pysyvät jokseenkin samoina, Elina Koivisto sanoo.
Ylipäätään Suomessa etuihin suhtaudutaan eri tavalla kuin Euroopassa.
– Meillä etujen jakamisessa korostuu erityisesti työhyvinvointi, kun Euroopassa kyse on enemmän työnantajamielikuvasta, jolla toki merkitystä Suomessakin, Antti Tukia sanoo.
Ero suhtautumisessa näkyy myös etujen luonteessa. Suomessa eduilla tuetaan hyvin arkisia toimintoja: työmatkaa, ruokailua, liikuntaa ja kulttuuria, kun Euroopassa Antti Tukian mukaan edut ovat enemmän ”bling blingiä”.
– Suomessa kaikkein tärkein etu on yhä lounasetu. Ja vaikka sitä nykyisin voi käyttää missä hyvänsä, edelleen korostuu sen merkitys sosiaalisten suhteiden luomisessa ja toimistolle töihin tulemisessa.
Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä noin 7 000 palkansaajien ja työnantajien edustajaa eri Euroopan maissa.
