LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan joka toinen (52 prosenttia) autoileva suomalainen arvelee, että turvateknologian kehitys tuottaa liiallista turvallisuuden tunnetta autoilijoille.
– Mielestäni huoli on ihan oikeutettu. Autojen turvateknologian kehitys on ollut viime vuosina huimaa, mutta paraskaan turvateknologia ei kumoa fysiikan lakeja. Vastuu ajoneuvon hallinnasta on aina viimekädessä kuljettajalla, toteaa LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri tiedotteessa.
Alaviirin mukaan liiallista turvallisuuden tunnetta voi syntyä esimerkiksi siitä, että kuljettajan on vaikea tunnistaa tienpinnan liukkautta, jos auto tekee ajoa vakauttavia toimenpiteitä kuljettajan huomaamatta. Tällöin auto voi jopa lähteä tiukan paikan tullen yllättäen luistoon.
– Turvavälit ja ennakointi yhdistettynä toiset tielläliikkujat huomioivaan ajotapaan luovat turvallisen ajamisen perustan, mitä turvateknologia avustaa. Turvateknologian nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä uudempi auto, sitä turvallisempi se on.
Alaviirin mukaan hyviä esimerkkejä turvalaitteiden kehityksestä ovat törmäysten ennakointi- ja estojärjestelmä, joka ensin varoittaa kuljettajaa ja jos kuljettaja ei reagoi, niin jarruttaa automaattisesti havaitessaan esteen tiellä.
Mukautuva ajonopeussäädin säätää ruuhkassa ajettaessa etäisyyttä edellä ajavaan autoon. Älykäs nopeudensäätö joko ilmoittaa kuljettajalle nopeusrajoituksen vaihtumisesta tai säätää ajonopeutta automaattisesti nopeusrajoitusta vastaavaksi.
Alaviirin mukaan mainitsemisen arvoinen turvavaruste on myös parkkitutka, joka vähentää parkkipaikkavahinkoja ja helpottaa auton parkkeerausta. Osa autoista kykenee jopa parkkeeraamaan itsensä tienvarressa ”taskuparkkiin”.
– Mitä turvallisuuden kehitykseen tulee, valitettavasti Suomen autokanta uudistuu hitaasti ja edelleen henkilöautojemme keski-ikä kasvaa. Positiivista kuitenkin on, että autokanta uudistuu hieman nopeammin suurissa kaupungeissa, joissa liikenne ja vahinkotiheys ovat suurimmillaan.
Turvateknologiaan tutustuminen laiminlyödään
Kyselyssä vajaa kolmasosa (30 prosenttia) kertoo, että ei tunne nykyisen autonsa kuljettajaa avustavia turvajärjestelmiä. Alaviiri kannustaa jokaista tutustumaan autonsa turvateknologiaan.
– Autoliikkeiden myyjät tuntevat turvateknologiaa hyvin ja esittelevät mielellään sitä auton ostajalle. Myös auton ohjekirjaan kannattaa tutustua huolella. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että aika harva tuntee autonsa ominaisuuksia riittävän hyvin, jotta voisi täysin hyödyntää turvallisuutta parantavia järjestelmiä. Esimerkiksi ABS-jarrujen avulla paras pysähtyvyys saavutetaan vasta, kun jarrupoljin painetaan todella lujaa, lähes potkaisemalla, pohjaan asti. Onneksi hätäjarruavustimet korjaavat tilannetta useissa uudemmissa autoissa.
Kyselyn mukaan enemmistö autoilevista käyttää kaikkea autonsa turvatekniikkaa, jonka käyttöön he voivat itse vaikuttaa. Silti joka neljäs (25 prosenttia) pyrkii kytkemään osan turvalaitteista pois päältä, koska kokee niiden häiritsevän ajamistaan.
– Määrä hieman yllättää, mutta voi esimerkiksi olla, että jotkut kytkevät luistonestojärjestelmän pois päältä, koska uhkana on auton kiinni jääminen esimerkiksi kasautuneen lumen takia. Tämä toimenpide voi hetkellisesti joissain automalleissa olla perusteltu, mutta normaalissa ajotilanteessa näin ei tulisi tehdä. Eikä ainakaan ”sudittelun” mahdollistamiseksi.
Muista syistä, joiden takia turvateknologia voi olla perusteltua kytkeä pois päältä, Alaviiri mainitsee lastenistuimet. Etumatkustajan turvatyynyn poiskytkentä on tarpeellinen ja välttämätön toimenpide, jos lastenistuin asennetaan selkä menosuuntaan etumatkustajan paikalle.
Lisäksi joissakin autoissa parkkitutka reagoi autoon kytkettyyn peräkärryyn, jolloin se on ymmärrettävästi perusteltua ottaa pois päältä.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 8.–15.toukokuuta 1 018 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastaajista 837 on auto käytössä tai on ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.