Yläkoulujen alle 30-vuotiaista opettajista joka neljäs aikoo vaihtaa alaa seuraavan viiden vuoden sisällä. Alanvaihtoa suunnittelevien nuorten opettajien osuus on kasvanut 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
Tieto käy ilmi talousjärjestö OECD:n tänään julkaisemasta Talis-tutkimuksesta, joka on maailman kattavin opettajille ja rehtoreille tehtävä kyselytutkimus.
Tutkimus paljastaa myös, että Suomessa vain 14 prosentilla uran alussa olevista opettajista on nimetty mentori, kun OECD:n keskiarvo on 26 prosenttia.
– Yhdeksän kymmenestä vastavalmistuneesta pitää opettajan peruskoulutusta laadukkaana, mutta tukea tarvittaisiin myös uran alkuun. Ne, joilla on ollut mentori, ovat muita tyytyväisempiä työhönsä, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo tiedotteessa.
OAJ:n mukaan mentoroinnin voisi toteuttaa myös ryhmässä, jossa koulutettu mentori ohjaa vastavalmistuneita.
– Opettajaksi kouluttautuneista on tärkeää pitää huolta jo siksi, että Kevan arvion mukaan joka neljäs varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajista eläköityy vielä tällä vuosikymmenellä, Lyhykäinen huomauttaa.
Vain neljäsosa (27 %) opettajista oli viimeisen vuoden aikana osallistunut työtään tukevaan täydennyskoulutukseen, kun OECD:n keskiarvo on 55 prosenttia.
Puolet suomalaisopettajista tuntee yhteiskunnan arvostavan heidän työtään. OECD-maissa yhteiskunnan arvostusta tuntee keskimäärin vain noin joka viides. Arvostuksen kokemus on kuitenkin Suomessakin laskenut kymmenellä prosentilla vuodesta 2018, jolloin Talis-tutkimus tehtiin edellisen kerran.
– Eri kyselyistä tiedämme suomalaisten arvostavan opettajan ammattia, mutta arvostus ei vieläkään välity tarpeeksi opettajille asti. Lisäksi vain joka neljäs opettaja tuntee, että päättäjät arvostavat heidän näkemyksiään. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että koulutuksen rahoituksesta on edelleen leikattu. Päättäjien pitäisi selvästi paremmin kuunnella opettajia.
Suomalaisten opettajien tyytyväisyys omaan ammattiin on kuitenkin noussut edellisestä selvityksestä.
Haasteita on tutkimuksen mukaan esimerkiksi koulujen työrauhassa.
– Kurinpitoon käytetty aika on lisääntynyt lähes kaikissa maissa vuodesta 2018. Suomessa kurinpito on myös yleisin stressin aihe oppilaiden erilaisten tuen tarpeiden huomioimisen ohella, Lyhykäinen sanoo.
Talis pureutui myös siihen, mihin opettajan työaika kuluu. Suomessa noin puolet opettajien työajasta on opetusta.
– Tämä jälleen muistuttaa alan ulkopuolisillekin, että opettajan työpäivä ei pääty siihen, kun lasten ja nuorten oppitunnit loppuvat. Opetuksen lisäksi työhön kuuluu paljon esimerkiksi viestittelyä huoltajien kanssa sekä opetuksen valmistelua ja oppilaiden arviointia, Lyhykäinen sanoo.
