Joka neljäs ei usko jaksavansa työssä eläkkeelle asti

Työikäisistä jopa 14 prosenttia kokee psyykkistä kuormittuneisuutta.

Noin joka kymmenes aikuinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Eniten sitä kokivat 20–54-vuotiaat työikäiset, joista 14 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. 55–74-vuotiailla vastaava luku oli kahdeksan prosenttia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n FinSote-tutkimuksesta.

Psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisintä Järvenpäässä, Turussa ja Helsingissä ja harvinaisinta Kauniaisissa ja Tuusulassa.

– Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan arkea merkittävästi haittaavaa kokemusta kuormituksesta, huolesta, ahdistuneisuudesta ja alakuloisuudesta. Osalla on taustalla esimerkiksi masennus- tai ahdistuneisuushäiriö. Työikäisten kuormitukseen ja psyykkiseen oireiluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, ja työpaikoilla ja opinnoissa tulisi kiinnittää huomiota mielen hyvinvoinnin tukemiseen, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari toteaa.

Aikuisväestöstä noin joka neljäs ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Matalasti koulutetuilla koettu heikentynyt työkyky oli yli kaksinkertainen (33 %) verrattuna korkeasti koulutettuihin (14 %).

Koetussa työkyvyssä oli suuria eroja myös kaupunkien välillä. Parhaaksi työkykynsä kokivat Kauniaisten, Helsingin ja Espoon asukkaat, heikoimmaksi Hyvinkään ja Rovaniemen asukkaat.

Uudenmaan kunnissa eroja on paljon, vaikka maantieteellistä etäisyyttä on vähän. Eroja voi selittää esimerkiksi erilainen elinkeinorakenne tai työkykyä ylläpitävien palvelujen saatavuus.

Noin kahdeksan prosenttia aikuisista koki itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein. Rovaniemellä ja Nurmijärvellä yksinäisyys oli hieman yleisempää kuin koko maassa ja vähäisempää puolestaan Kauniaisissa ja Espoossa. Yksinäisyyden kokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien välillä.

Koulutus oli vahvasti yhteydessä siihen, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat järjestöjen, yhteisöjen ja harrastusryhmien toimintaan. Matalasti koulutetuista toimintaan osallistui noin 22 prosenttia, korkeasti koulutetuista noin 34 prosenttia.

FinSote-tutkimuksessa on tietoja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Turusta, Lahdesta, Kotkasta, Rovaniemeltä, Jyväskylästä, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Nämä kaupungit ja kunnat tilasivat kyselystä laajemman otoksen syksyllä 2018.

Mainos