Lomahaaveet ajavat monen suomalaisen taloudellisesti ahtaalle ja kesän menoja rahoitetaan säästöillä, tuilla tai jopa velalla.
Tiedot selviävät säästöalusta Raisinin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista.
Lähes puolet (41 prosenttia) suomalaisista kokee tarvetta kuluttaa enemmän lomien aikaan, ja nuorilla paine on vielä tätäkin suurempi. Joka kymmenes 25–34 vuotiaista kertoo kattavansa lomamenot velkarahalla, kuten luotolla tai osamaksulla.
Myös yksinhuoltajista yli 13 prosenttia ja koti-isistä ja -äideistä joka viides (19 prosenttia) kertoo turvautuvansa luottoon.
– Kesä on monelle selkeä kulutuspiikki, jossa sosiaalinen paine ja lomatoiveet yhdistyvät. Kyselyn tulosten pohjalta ilmiö koskettaa erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, joilla taloudellinen liikkumavara on usein rajallisempi, sanoo Raisinin liiketoiminta-analyytikko Aino Ketola tiedotteessa.
Kaikista vastaajista kaksi viidestä (40 prosenttia) suomalaisesta rahoittaa kesälomansa ensisijaisesti palkka- tai yrittäjätuloilla.
Säästöjä käyttää noin kolmannes (33 prosenttia), kun taas joka neljäs (28 prosenttia) kattaa lomanvieton kuluja sosiaalietuuksilla, kuten eläkkeellä, opintotuella tai työttömyyspäivärahalla.
Erityisen riippuvaisia etuuksista ovat yksin asuvat, joista reilu kolmannes rahoittaa kesämenot eläkkeen tai tukien yhdistelmällä.
Naisten ja miesten ero
Naiset käyttävät miehiä useammin säästöjä kesälomien rahoittamiseen. Yli kolmasosa (36 prosenttia) naisista hyödyntää kartuttamaansa puskuria, miesten osuuden jäädessä vajaaseen kolmannekseen (30 prosenttia). Myös lomarahojen käyttö kesän menoihin on naisilla miehiä yleisempää.
Miehet puolestaan rahoittavat lomaa naisia useammin pääomatuloilla, mikä kielii miesten ja naisten välisistä eroista sijoituskäyttäytymisessä. Noin kuusi prosenttia miehistä lomailee pääomatulojen turvin, kun naisilla vastaava osuus jää kolmeen prosenttiin.
– Suhteellinen ero miesten ja naisten välillä on kaksinkertainen. Tämä kertoo paitsi tulo- ja varallisuusrakenteista myös sukupuolten välisistä eroista talouden suunnittelussa. Naiset nojaavat tunnollisemmin varautumiseen ja säästämiseen, kun taas miehillä korostuu tuottohakuisempi sijoittaminen, Aino Ketola sanoo.
Kesä näkyy lompakossa
Vaikka kulutuspaine kasvaa lomasesongin aikana, yli puolet suomalaisista (55 prosenttia) jatkaa säästämistä ja sijoittamista kesällä normaalisti samaan tapaan kuin muulloin.
Joka kymmenes kuitenkin tinkii säästötavoitteestaan: naisista 12 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia kertoo vähentävänsä säästämistä kesän aikana. Kokonaan säästämisen tauottaa vain neljä prosenttia vastaajista.
Samaan aikaan noin joka neljäs (23 prosenttia) suunnittelee sesonkikulutustaan tarkasti etukäteen, ja yli puolet (61 prosenttia) suunnittelee sitä osittain.
Enemmistö suomalaisista kokee lomanvieton kulutuksensa olevan hallinnassa. Joka toinen vastaaja (55 prosenttia) arvioi sesonkikulutuksensa täysin hallituksi, mutta lähes joka kymmenes (yhdeksän prosenttia) myöntää sen olevan heikosti hallinnassa.
– Suomalaiset ovat olleet viime aikoina melko varovaisia kuluttajia, mutta kesä horjuttaa tasapainoa ja vahvistaa sesonkiluonteisesti yksityistä kulutusta kotimaassa. Erityisesti suunnittelun puute yhdistettynä kausiluonteiseen kulutuspaineeseen näkyy siinä, että osa ajautuu ottamaan jopa velkaa lomailuun, Aino Ketola kiteyttää.
Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa osassa verkkokyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3-paneelissa 27.11.–2.12.2025 ja 10.–12.6.2026. Kohderyhmänä olivat yli 16-vuotiaat suomalaiset.