Yhä useampi yritysjohtaja ei löydä heikosta työllisyystilanteesta huolimatta sopivaa työvoimaa, ilmenee Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksestä.
– Voimistunut kohtaanto-ongelma näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna että työpaikkojen rekrytointiprosessien pitkittymisenä, sanoo selvityksen laatija, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.
Koko maassa kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Kymenlaaksossa ongelma on pahin.
Toimialoista haasteet ovat suurimmat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kaupan alalla joka viidennellä, teollisuudessa neljäsosalla ja palvelualalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työvoimaa.
Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen ovat rakennusalan yritykset.
Yritysjohtajien mukaan ratkaisuja rekrytointihaasteisiin voidaan löytää koulutustarjonnasta ja koulutuksen ennakoinnista, oppilaitosyhteistyöstä, liikenneyhteyksistä, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudesta ja erilaisista kannustimista.
Liikenneverkon huono kunto huolestuttaa yritysjohtajia
Yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia. Heistä 77 prosenttia pitää liikenneväylien kuntoa kiireellisenä kehityskohteena.
– Liikenneväylien kunto oli kehityskohteista ykkössijalla lähes koko maassa. Ahvenanmaalla kiireellisimpänä kehityskohteena pidettiin lentoyhteyksiä ja Raumalla rannikon valtasuonen, kasitien kehittämistä, Saario kertoo.
Yritysjohtajien mukaan myös ratakapasiteetin täytyy palvella paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Länsi-Uudellamaalla ratayhteyksien kehittämistä toivovia on eniten, 70 prosenttia.
Yritysjohtajat pitävät ehdottoman tärkeinä, että yritysten kustannustaakka ei kasva ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa minimoidaan.
– Yritysjohtajat suhtautuvat varauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Suomalaiset yritysjohtajat haluaisivat myös eroon Itämeren kilpailua vääristävistä merenkulun väylämaksuista, joita Baltian maat eivät peri, Saario toteaa.