Kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla sekä isoissa yrityksissä, selviää Toimihenkilöliitto ERTOn tekemästä kyselytutkimuksesta.
Joka kolmas eli 31 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kertoo havainneensa työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana. Joka viides työntekijä sanoo itse kokeneensa kiusaamista tai epäilee joutuneensa työpaikallaan kiusatuksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
Erityisen paljon kiusaamista havaitaan julkisella sektorilla. Siellä työskentelevistä kiusaamista kertoo havainneensa 38 prosenttia, kun yksityisellä puolella vastaava luku on 27 prosenttia.
Myös yrityksen koko ratkaisee, pienissä alle kymmenen henkilön yrityksissä työskentelevistä 20 prosenttia on havainnut kiusaamista, kun esimerkiksi yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä toimivista sitä on havainnut 34 prosenttia.
– Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, joka vaarantaa lopulta henkilön terveyden. Esimerkiksi ahdistunut olo, itkeminen, yöunien häiriintyminen ja painajaiset ovat selkeitä merkkejä siitä, että asiaan on reagoitava, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Uskallusta ja osaamista puuttuu
Kyselyssä kysyttiin myös, uskaltavatko työntekijät vastaajan työpaikalla puuttua kiusaamiseen ja tietävätkö he miten toimia, jos näkevät työpaikkakiusaamista. Noin 60 prosenttia vastasi, että työntekijät uskaltavat ja osaavat puuttua ainakin jossain määrin.
Kuitenkin noin 40 prosenttia epäili, etteivät työntekijät osaa tai uskalla kunnolla puuttua tai vastaaja ei osaa sanoa osaisivatko. Noin joka viides epäili, ettei itse osaisi tai uskaltaisi puuttua kiusaamiseen.
– Kiusaamiseen tulee aina puuttua. Ensimmäinen reaktio voi olla puhua kiusaajaksi koetun kanssa. Jos tästä ei ole apua tai kiusaajan kanssa ei pysty puhumaan, pitää asiasta kertoa esimiehelle, Aaltonen sanoo.
Jos kiusaaja on lähiesimies, pitää kiusaamisesta kertoa hänen esimiehelleen. Myös työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies ovat työpaikalla tällaisissa asioissa työntekijöitä varten.
Juri Aaltonen muistuttaa, että toisen kiusaamista ei tule sivuuttaa ja että on meidän jokaisen vastuu toimia, jos esimerkiksi työkaveria kohdellaan huonosti.
Kun esittää mahdollisia syytöksiä, kannattaa aina kertoa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on tapahtunut.
– Oikeusturva ja kiusaamattomuuden periaate koskevat kaikkia, myös epäasiallisesta käytöksestä syytettyä, Aaltonen sanoo.
Jo työturvallisuuslaki kieltää selkeästi kiusaamisen työpaikalla ja velvoittaa työnantajan puuttumaan ja selvittämään tietoonsa tullut epäasiallinen kohtelu. Lakia rikotaan usein myös tietämättömyydestä.
Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita työelämässä mukana oleva suomalaisia. Otokseen hyväksyttiin mukaan vain palkansaajat, ei yrittäjiä. Otosta ei ole kiintiöity tai painotettu, mutta se edustaa alueellisesti varsin tarkkaan väestön jakaumaa. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 12.6.–19.6. välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullinen vastaajamäärä on tuhat. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).