Yrityksistä 36 prosenttia ilmoittaa, että niiden liikevaihto on vähintään puolet normaalia huhtikuuta pienempi, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koronakyselystä.
Liikevaihdon pudotus on palvelualoilla selvästi suurempi kuin muilla päätoimialoilla. Lasku on sitä rajumpaa, mitä pienemmästä työnantajasta on kyse.
Työnantajista 44 prosenttia on tehnyt lomautuksia, kun osuus kaksi viikkoa sitten oli 37 prosenttia. Irtisanomisten osalta tilanne on ennallaan ja niitä on tehnyt vain viisi prosenttia vastaajista.
Noin puolet ilmoittaa tarvitsevansa rahallista valtiontukea ja noin kaksi viidesosaa taloudellista vastaantuloa pankilta tai vuokranantajalta.
Seitsemän prosenttia oli jo saanut valtion tukea, 17 prosenttia vuokranalennuksia tai vuokravapaita kuukausia ja 22 prosenttia lainojen lyhennysvapaita selviytyäkseen koronakriisistä.
Vastaajista 73 prosenttia (69 prosenttia 2 viikkoa sitten) arvioi, että yritys on toiminnassa vielä kolmen kuukauden päästä. 16 prosenttia yrityksistä (18 prosenttia 2 viikkoa sitten) arvioi, että yritys on vaarassa ajautua konkurssiin.
Epidemian hillitsemiseksi määrätyt rajoitustoimet ovat iskeneet yritysten toimintaan laajasti. Negatiivisin vaikutus on ollut kokoontumis- ja tapahtumarajoituksilla, joista kokee haittaa 73 prosenttia yrityksistä. Lähes 30 prosenttia arvioi haitan olleen ratkaisevan suurta.
Ravintoloiden sulkeminen on haitannut yli puolta yrityksistä; neljännekselle haitta on ollut ratkaisevan suuri.
Mitä isompi työnantaja, sitä enemmän haittavaikutuksia raportoitiin esimerkiksi ulkomaisen työvoiman liikkuvuuden sekä lento- ja laivaliikenteen rajoituksista
Kansantalouden kestokyky
– Koronakriisiä on tärkeää ratkaista ihmisten terveys edellä. Samalla yritykset vetoavat sen puolesta, että rajoitustoimista luovuttaisiin niin ripeässä vaiheistuksessa kuin se on turvallisesti tehtävissä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.
– Tässä tarvitaan laajaa koronasairauden tunnistamisen testausta ja altistuneiden lähikontaktien nopeaa jäljittämistä sairauden leviämisen ehkäisemiseksi. Päätöksiä tehtäessä tulee kuulla myös talousviisaita, jotta varmistetaan kansantalouden kestokyky ja yhteiskunnan elinvoima pitkällä tähtäimellä.
EK:n kolmanteen koronakyselyyn vastasi 1[nbsp]361 yrittäjää ja yritysjohtajaa, jotka kaikki ovat työnantajia. Tulosten luotettavuutta vahvistaa se, että painokertoimien ansiosta ne ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti koko työnantajakenttään. Kyselyn vastausaika oli 14.-15.4.