[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”sazonov-helsinki-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Helsingissä voi olla tiedossa tiukka vääntö henkilöautoilun vähentymiseen tähtäävistä ruuhkamaksuista. Näin arvioi Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov. Ruuhkamaksut ovat saaneet tyrmäyksen peräjälkeen paitsi pääkaupunkiseudun kehyskunnilta myös kansalaiskyselyjen vastaajilta.
Hallitus valmistelee parhaillaan lakia, joka mahdollistaisi ruuhkamaksujen käyttöönoton kunnissa. Kokoomuksen kanta ruuhkamaksuihin on kielteinen.
Daniel Sazonovin mukaan ei ole salaisuus, että Uudenmaan kunnista juuri Helsingissä ruuhkamaksuilla on vahvinta kannatusta vihreissä ja vasemmistossa. Esimerkiksi Sipoon valtuusto päätti tietullityrmäyksestään yksimielisesti.
Millainen olisi Helsingin kanta, jos asia tulisi päätettäväksi?
− Toivon, uskon ja luotan Helsingissä olevan järkevä enemmistö sille, että ainakaan Helsingin kannalta täysin hölmöä ja kestämätöntä mallia ei ajettaisi läpi. Missään nimessä ruuhkamaksuja ei saisi tulla vain Helsinkiin, koska se tarkoittaisi, että Keilaniemestä tulisi selvästi kilpailukykyisempi paikka yrityksille sijoittaa konttori kuin vaikkapa Ruoholahdesta, Sazonov sanoo.
Esimerkiksi HSL:n mallissa tiemaksu olisi tavallisesti 1,5−2 euroa matkaa kohden. Joillekin päivittäin työssä autoilla käyville tämä voisi tarkoittaa jopa 1200 euron vuotuista lisäkulua.
− Toivottavasti tästäkin kaupungista löytyy tällaiselle vastustusta. Kyseessähän olisi käytännössä tuntuva veronkorotus näille työssäkäyville ihmisille, Sazonov sanoo.
Ruuhkamaksut eivät ole Helsingin kaupungin päätösvalmistelussa. Kunnat eivät voi päättää ruuhkamaksuista ennen lainsäädännön valmistumista. Sipoo, Kirkkonummi ja Mäntsälä ovat ilmoittaneet kielteisistä kannoistaan osana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen käsittelyä.
Helsingin kaupunginhallitus on aiemmin hyväksynyt MAL-sopimuksen, jossa mainitaan, että ruuhkamaksujen käyttöönotosta päätetään erikseen. Sazonovin mukaan niihin ei olla siis millään tavoin sitouduttu. MAL-sopimuksessa maksujen käyttöönottoa perusteellaan yksityisautoilun käytön vähentämisellä ilmastosyistä ja toisaalta myös liikennejärjestelmän rahoittamisella.
Helsingin kantakaupunkiin tulevan henkilöliikenteen jakautuminen joukko- ja henkilöautoliikenteeseen on viime vuosikymmenet pysytellyt hyvin samalla tasolla. Kun vuonna 1988 kantakaupunkiin aamuliikenteestä tehtävistä matkoista 33 prosenttia tehtiin henkilöautoilla, vuonna 2018 sama osuus oli 34 prosenttia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI5NDMwZWE5NS02ZDU5LTRmY2MtYTI1ZC02MmZlZjcwZDE4NTclMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJoZW5raWxvbGlpa2VubmUtaGVsc2lua2klMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkNpJTJDbiUyQ3MlMjklN0J2YXIlMjB0JTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNkJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlM0JpZiUyOHdpbmRvdyU1QnQlNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOG4lMjklMjklN0J2YXIlMjBvJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCby5hc3luYyUzRDElMkNvLmlkJTNEbiUyQ28uc3JjJTNEJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMkNkLnBhcmVudE5vZGUuaW5zZXJ0QmVmb3JlJTI4byUyQ2QlMjklN0QlN0QlMjhkb2N1bWVudCUyQzAlMkMlMjJpbmZvZ3JhbS1hc3luYyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1602152771318{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sazonov-helsinki-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ruuhkamaksuja parempana keinona päästöjen vähentämiseksi Sazonov näkee esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edistämisen.
Miksi ruuhkamaksuja sitten ajetaan läpi?
− Sitä toki pitäisi kysyä heiltä, ketkä niitä kannattavat. Heidän ajatteluaan en voi spekuloida. Mutta kyllä valitettavasti kaupunkipolitiikassa tulee havainneeksi, että on tietty määrä porukkaa, joille on itseisarvo hankaloittaa autoilua ja tehdä siitä kalliimpaa, Sazonov kertoo.
Kokoomus on ajanut Helsingissä linjaa, jossa ihmisillä olisi hyvät edellytykset liikkua eri tavoin omien tarpeittensa mukaan.
− Ruuhkamaksut eivät ole osa tällaista tasapainoisen liikkumisen ajattelua, Sazonov toteaa.
Mitä on porvarillinen ympäristöpolitiikka?
Helsingin kaupunki on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kaupunki vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja kompensoi jäljelle jäävän päästöosuuden. Kaupunki on laatinut ohjelman siitä, miten päästöjä tullaan vähentämään.
Daniel Sazonovin mukaan Helsingissä on otettu pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla tässä jo isoja konkreettisia askeleita.
− Sehän on ilmastopolitiikassa tärkeää, että päästään eteenpäin eikä vain julisteta, Sazonov sanoo.
Konkreettiset teot ovat hänen mukaansa porvarillisen ympäristöpolitiikan ytimessä. Toinen tärkeä asia Sazonovin mielestä on realistinen linja.
− Jos tiivistää eron porvarillisen ja muun ympäristöpolitiikan välillä, niin kokoomuksessa uskomme, että oikeilla kannustimilla yritykset ja muut saadaan tekemään parempia tuloksia kuin julkisilla poseeraavilla teoilla.
Millainen merkitys sitten on ilmastohätätilan julistuksella, jonka Helsinki teki syyskuun lopussa?
− Se on tällainen symbolinen katto, joka alleviivaa asian tärkeyttä ja konkreettisia tekoja, joita Helsinki on jo tehnyt. Julistuksista ei toki ole haittaa, voidaan kyllä todeta ääneen, että ilmaston eteen tulee tehdä toimia, Sazonov sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1602152771318{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sazonov-helsinki-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Helsinki selviää koronaiskusta puskurien avulla
Vuonna 2017 Helsingin kaupunginvaltuustoon nousseen Daniel Sazonovin mukaan koronakriisillä on traagiset vaikutukset kaupungin urbaaniin elämään.
− Kriisi on tietysti ennen kaikkea terveydellinen ja sellaisena iskenyt koko Suomeen. Helsinkiin sillä on ollut iso vaikutus, koska täällä eletään kaupunkielämästä, ja palvelusektori ravintoloineen, tapahtumineen ja matkailuvirtoineen saa aikaan kaupungin elinvoiman. Ne ovat monen täällä toimivan yrityksen perusta. Kaupunkimaiseen elämään kuuluu, että ihmisiä on paljon liikkeellä, joten siihen korona on tietysti ollut iso isku.
Sazonovin mielestä hallituksen linjaamissa ravintolarajoituksissa on kaavamainen lähestymistapa, sillä aukiolorajoitukset on asetettu riippumatta ravintolatyypistä.
− Minusta on eroa sillä, onko kyseessä klubi vai ruokaravintola, jossa tarjoillaan pöytiin. Pitäisi olla kykyä joustavuuteen ja tilannekohtaisuuteen. Ihmettelen, mitä näiden rajoitusten suhteen on STM:ssä koko kesä touhuttu. Luulisi, että on ollut aikaa kirjoittaa lainsäädäntö ja kehittää malli, jossa rajoituksia voitaisiin tehdä kohdennetummin, hän sanoo.
Helsingin kaupungin talous kestää Sazonovin mukaan koronaiskut tänä ja ensi vuonna aiempina vuosina kerrytettyjen puskurien ansiosta. Kokoomuksessa lähdetään hänen mukaansa siitä, että veroäyriä ei Helsingissä nosteta.
− Kokoomuksen johdolla on systemaattisesti vuosia harjoitettu sellaista kaupungin taloudenpitoa, että on pystytty tekemään ylijäämäisiä vuosia, ja meillä on nyt varaa ottaa koronaisku vastaan leikkaamatta rajusti palveluita ja korottamatta veroja. Toivottavasti muissakin puolueissa nähdään, ettei tarvetta veronkorotuksille ole, Sazonov sanoo.
− Velkaa joudumme todennäköisesti jonkin verran ottamaan, hän jatkaa.
Sekä Helsingin Kokoomus että kokoomuksen valtuustoryhmä toivovat, että Jan Vapaavuori asettuu uudelleen pormestariehdokkaaksi. Sazonov uskoo, että ryhmien pormestariehdokkaat ovat tiedossa viimeistään vuodenvaihteen jälkeen.
− Itse tietenkin toivon, että Vapaavuori lähtee tavoittelemaan jatkokautta pormestarina. Ratkaisu on toki hänen omissa käsissään, Sazonov sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]