Asokotien toimitusjohtaja Jari Riskilä ihmettelee blogissaan, miksi asumisoikeusasunnot saavat ARA-potista vain hieman enemmän kuin lyhyellä korkotuella tuotetut vuokra-asunnot.
Valtioneuvosto on päättänyt tämän vuoden rahanjaosta ARA-asuntojen osalta. Korkotukilainoista 74 prosenttia menee pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoon. Loput jaetaan lyhyellä korkotuella lainoitettujen vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen kesken.
Riskilä muistuttaa, että lyhyellä korkotuella lainoitetut talot muuttuvat kymmenen vuoden kuluttua markkinaehtoisiksi. Omistaja voi myydä asunnot mihin hintaan hyvänsä tai nostaa vuokraa kysynnän mukaan.
Sen sijaan asumisoikeusasunnot ovat niille määrätyssä käyttötarkoituksessaan vielä vuosikymmentenkin kuluttua.
– Ne säilyvät ikuisesti ARA-järjestelmässä juuri sellaisina asuntoina, jollaisia yritetään saada vuosittain aikaan hieman vaihtelevin asuntopoliittisin keinoin, hän painottaa.
Asumisoikeusjärjestelmässä omakustannusperiaatteen noudattaminen on hänen mukaansa keskeinen pysyvä elementti, joka takaa kerran rakennetun asokohteen kohtuuhintaisuuden myös tulevaisuudessa.
Asumisoikeusasunnoille pitäisi Riskilän mielestä antaa valtuuksia nykyistä enemmän, koska ne ovat edellä mainitun lisäksi vuokra-asuntoihin verrattuna valtiolle edullisempia ja riskittömämpiä sijoituksia tulevaisuuteen.
– Asoasunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin vuokra-asunnoissa. Asoasuntoihin ei makseta myöskään käynnistysavustuksia, kuten pitkällä korkotuella rakennetuissa asunnoissa, hän kertoo.
Lisäksi hän huomauttaa, että ARAn julkaiseman markkinakatsauksen mukaan asoasuntojen kysyntä on kasvanut erityisesti tärkeillä työssäkäyntialueilla.