Johdon sitoutuminen EU-asioihin vaihtelee ministeriöissä

Ministeriöiden virkamiesjohdon vahva sitoutuminen EU-asioiden valmisteluun ja vaikuttamiseen on välttämätöntä, jotta Suomen vaikutusmahdollisuudet unionissa paranevat.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan hallituksen EU-toiminnan tavoitteiden täytyy olla konkreettisia ja kohdennettuja. Poikkihallinnollisten EU-asioiden ja asiakokonaisuuksien valmistelua on vahvistettava.

Ministeriön johdon suhtautuminen ja toimintatavat vaikuttavat siihen, miten tuloksellisesti EU-asioita hoidetaan. VTV haivaitsi tarkastuksessaan eroja ministeriöiden välillä. EU-asioiden johtaminen pitäisi nivoa osaksi muuta johtamista ja tavoitteenasettelua.

– Johdon sitoutuminen on keskeistä, kun pyritään parantamaan EU-asioiden valmistelua ja vaikuttamista ministeriöissä, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Anna Hyvärinen VTV:sta.

Ministeriöiden johdon pitää kannustaa virkamiehiä hankkimaan monipuolisesti kokemusta EU-tehtävistä. Tarkastuksen mukaan EU-tehtävissä toimineiden henkilöiden osaamista ja verkostoja ei hyödynnetä niin hyvin kuin voitaisiin.

Ministeriöissä pitää ennakoida tulevia EU-hankkeita, asettaa tavoitteita ja tehdä priorisointeja. Tarkastuksessa havaittiin, että ennakkovaikuttamisessa on yhä puutteita, vaikka edistystä on tapahtunut viime vuosina.

Poimintoja videosisällöistämme

– Suomelle tärkeissä EU-hankkeissa tulee laatia vaikuttamissuunnitelma sekä arvio hankkeen vaikutuksista Suomessa niin ajoissa, että arviotietoa voidaan hyödyntää ennakollisessa vaikuttamisessa, Hyvärinen sanoo.

Monissa ministeriöissä on hyviä käytäntöjä EU-asioiden hoitamisessa. Maa- ja metsätalousministeriö on tarkastuksen perusteella erityisen taitava vaikuttaja Euroopan unionissa. Ministeriöstä on aktiivinen keskusteluyhteys kaikkiin olennaisiin tahoihin, myös Euroopan parlamenttiin.

EU-vaikuttamista on ohjattu valtioneuvoston EU-avaintavoiteasiakirjassa, joka on laadittu vuosittain. Käytännössä avaintavoitteiden ohjausvaikutus on jäänyt ohueksi. Useilla ministeriöillä on kuitenkin omia, laadukkaita EU-tavoiteasiakirjojaan.

– Hallituksen tulee asettaa EU-toiminnan tavoitteet niin konkreettisesti, että niiden toteutumista voidaan jälkikäteen arvioida, toteaa Hyvärinen.

Tarkastuksen perusteella Suomelle tärkeiden poikkihallinnollisten EU-hankkeiden valmistelua täytyy parantaa. Komission uuden rakenteen ja toimintatapojen vuoksi käsiteltäväksi tulee yhä enemmän laajoja poikkihallinnollisia kokonaisuuksia.

– Suomen tehokas EU-vaikuttaminen vaatii tuekseen saumatonta yhteistyötä ministeriöiden välillä, toteaa VTV.

Mainos