Suomalaiskotitalouksien keskimääräisestä nettovarallisuudesta noin 35 000 euroa on perittyä.
LähiTapiolan tuore kysely paljastaa, että erityisesti 65–74-vuotiaiden varallisuudesta merkittävä osa on kertynyt perinnöistä. Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, ettei omaa taloutta pitäisi rakentaa perintöjen varaan.
Keskimääräinen suomalainen aikuinen omistaa nettovarallisuutta noin 154 000 euroa. Tästä noin 22 prosenttia eli 35 000 euroa on perittyä.
Perintöjen osuus kasvaa selvästi iän myötä, ja suurin se on 65–74-vuotiailla, joiden nettovarallisuudesta lähes kolmannes on perittyä.
Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta arvioi, että perintöjen merkitys kasvaa voimakkaasti lähivuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat siirtävät omaisuuttaan eteenpäin.
Hänen mukaansa varallisuuden uusjako saavuttaa huippunsa vuonna 2044, jolloin perinnönjakojen määrän odotetaan olevan 15 prosenttia nykyistä suurempi.
– Väestöennusteiden mukaan perinnöt ja lahjat yltävät jo nyt yli 12 miljardin euron vuositasolle, hän sanoo tiedotteessa.
Nummiaron mukaan tulotasolla on selvä vaikutus perittyyn varallisuuteen. Suurituloisilla perintöjen verotettava keskiarvo ylittää 100 000 euroa, kun kaikilla perinnönsaajilla se on keskimäärin 45 000 euroa.
Vähätuloisista yli puolet arvioi, ettei heidän nettovarallisuudessaan ole lainkaan perittyä osuutta.
Kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin myös, mihin he käyttäisivät saamansa perinnön. Joka toinen säästäisi tai sijoittaisi varat, 40 prosenttia lyhentäisi lainojaan ja kolmannes tekisi isompia hankintoja.
Noin joka viides jakaisi perinnön läheistensä kanssa ja kahdeksan prosenttia harkitsisi työnteon vähentämistä tai lopettamista.
– Perinnön varaan ei kannata laskea, Nummiaro painottaa.
Hänen mukaansa perintöjen ajoitus on epävarmaa ja määrään voi vaikuttaa moni tekijä, kuten terveyskulut tai testamentit.
– Odotettua pienempi perintö voi johtaa siihen, ettei omat säästöt riitä eläkkeellä. Silloin edessä voi olla elintason lasku, Nummiaro varoittaa.
