Digi- ja väestötietovirasto DVV:n mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä yli 120 000 täysi-ikäistä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus tai edunvalvojan määräys. Edunvalvonta liitetään usein ikääntyviin tai muistisairaisiin ihmisiin, mutta viraston mukaan tilanne koskettaa myös laajempaa väestöä. Viraston mukaan edunvalvontaan kannattaa varautua jo hyvissä ajoin.
Tilanteeseen, jossa ihminen ei itse pysty tekemään häntä koskevia päätöksiä, on viraston mukaan hyvä varautua. Sairauskohtaus, tapaturma tai onnettomuus voi johtaa arvaamatta tilanteeseen, jossa edunvalvonta on välttämätöntä. Edunvalvontavaltuutusta määrättäessä ennalta mietitty henkilön läheinen on helpompi vaihtoehto ja yksilölliset toiveet on jo valmiiksi määritelty. Valitun luottohenkilön vuotuinen raportointivelvollisuutta on myös helpotettu.
Edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvojan määräämisestä. Valtuutuksella ihminen voi turvata omaisuuden tai muiden henkilökohtaisten asioiden hoitamisen ja päättää itse kenet asioitaan haluaa hoitamaan. Alkavan muistisairauden tapauksissa, kannattaa valtuutuksen liitteeksi pyytää lääkärinlausunto. Valtuutuksen tueksi kannattaa varmistua myös tilinkäyttöoikeuksista, Suomi.fi-valtuuksista sekä muista tarvittavista valtakirjoista. Päätös edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta maksaa 130 euroa.
DVV:n mukaan monella 40-vuotiaalla on perhettä ja varallisuutta. Monet ajattelevat esimerkiksi avioliiton takaavan sen, että puoliso voi tarvittaessa hoitaa sujuvasti toisen asioita tai yhteistä omaisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikeus edustaa toista on aina järjestettävä erikseen. Valtuutuksen ollessa kunnossa, voi valtuutettu hoitaa juoksevia asioita, omaisuuden realisointia sekä muita henkilökohtaisia asioita. Jos läheinen on määrätty edunvalvojaksi, prosessi kestää kauemmin ja hänen toimintansa on valvotumpaa. Edunvalvontavaltakirjaan valtuuttaja määrittää valtuutetun eli luottohenkilönsä ja asiat, jotka valtuutus kattaa.