JHL edellyttää, että sen sopimusaloille tehdään kustannustasoltaan vienti- ja teollisuusaloja vastaavia palkkaratkaisuja.
Liitto hakee jäsenilleen parempaa ostovoimaa nimenomaan matalapalkkaisia suosivilla palkankorotuksilla eikä veroalennuksilla. JHL:n mielestä veroalennukset eivät juuri hyödytä matalapalkkaisia.
– Päinvastoin, ne rapauttavat pieni- ja keskipalkkaisille tärkeiden yhteisten palvelujen rahoituspohjaa. Hyvät julkisrahoitteiset palvelut ovat erittäin merkittävä osa pieni- ja keskitulosten toimeentuloa, työllisyyttä ja koko maan pitämistä aidosti elinkelpoisena. Veropohja on pidettävä kunnossa, JHL vaatii.
JHL tuo neuvottelupöytiin myös työelämän laadun teemoja, kuten työhyvinvoinnin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien sekä koulutuksen lisäämisen.
– Nollatuntisopimusten käyttöä ja ehtoja on suitsittava työehtosopimuspöydissä, koska maan hallitus ei ole tarttunut asiaan riittävän tarmokkaasti.
Työlainsäädäntöä uudistettaessa JHL pitää tärkeänä työntekijälähtöisten joustojen lisäämistä sekä kollektiivisen kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille.
Henkilöstön asema maakunnissa selväksi
Kuntien ja valtion hallintoa ja palveluja uudistetaan parhaillaan poikkeuksellisen rajusti maakuntauudistuksen myötä. Muutos koskee runsasta 200 000 työntekijää, joiden työnantaja vaihtuu. Mukana on kymmeniä tuhansia JHL:n jäseniä.
Ammattiliiton mukaan muutos luo epävarmuutta myös yksityisten hyvinvointipalvelujen kenttään.
– Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeisessä asemassa, kun uusia maakuntia ja uusia palveluorganisaatioita rakennetaan. Siksi maakuntien valmisteluelimissä pitää ottaa laajasti mukaan henkilöstön edustus, JHL vaatii.
Liitto edellyttää, että keskeiset sopimukset ja periaatteet maakuntien henkilöstöpolitiikasta ovat selvillä ennen julkisen alan uusien virka- ja työehtosopimusten solmimista alkuvuodesta 2018. Palkkaharmonisointi on toteutettava viipymättä.