Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii kuntiin palkkaohjelmaa, jossa keskityttäisiin korottamaan nais- ja matalapalkkaisten alojen tehtäväkohtaisia palkkoja. Alojen vetovoimaa on parannettava, jotta työntekijöitä löytyisi.
Liiton mielestä palkkaohjelmaan on panostettava, sillä eläköitymistahti kunta-alalla on nopea ja työvoimapula erityisesti naisvaltaisilla aloilla jo nyt olemassa. JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen (sd.) mukaan tämä on asia, jota kunnat eivät voi lakaista maton alle.
Kevan arvioiden mukaan kymmenen vuoden sisällä kunta-alalta jää eläkkeelle lähes 170[nbsp]000 henkilöä. Se on liki kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä.
− Valtaosa eläkkeelle jäävistä on ansainnut kaikki kokemuslisät. He ovat usein myös edenneet pitkän kokemuksen ansiosta vaativiin työtehtäviin. Suurin osa vapautuvista työpaikoista täytetään nuorilla henkilöillä, joille ei vielä makseta kokemuslisiä ja tehtäväkohtaiset palkatkin ovat alempia kuin pitkään töissä olleilla. Palkkoihin tarkoitettua rahaa siis jää ikään kuin käyttämättä. Tämä raha pitäisi sijoittaa ajamaamme palkkaohjelmaan, jolla korotettaisiin nais- ja matalapalkkaisten alojen tehtäväkohtaisia palkkoja, sanoo Niemi-Laine.
Palkkaohjelma perustuisi kunta-alan nopeaan eläköitymistahtiin. Ohjelman pohjaksi kiinnitettäisiin määrätyn vuoden palkkasumma, ja siitä laskettaisiin yhden kolmasosan poistuma. Näin saadusta palkkasumman kolmasosasta sovittaisiin käytettäväksi tietty prosentti nais- ja matalapalkkaisten alojen tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin.
Niemi-Laine toteaa, että palkkarahoja vapautuu vuosittain, kun työntekijöitä jää eläkkeelle tai poistuu muille aloille.
– Haluamamme palkkaohjelman rahoitus turvataan säästyneillä palkkarahoilla, joita vuodessa saattaa vapautua jopa 18 miljoonaa euroa. Kunta-alalla vuosittain eläköityy noin 16[nbsp]000 henkilöä, mutta uusia työntekijöitä palkataan vain noin kaksi kolmasosaa eläkkeelle jääneiden määrästä.
– Palkkojen korjaamiseen ja samapalkkaisuuden edistämiseen tarvitaan 2,5 prosenttia, jotta vääristymät saadaan korjattua. Alojen vetovoimaisuus aivan varmasti lisääntyisi, kun niiden tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisiin. Palkkaohjelmalla olisi varmasti positiivinen vaikutus myös työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin, Niemi-Laine sanoo.