– Universaali palvelujärjestelmä – laadukkaat yhteiset palvelut kaikille – on suomalaisen yhteiskunnan tukiranka. On todellinen uhka, että järjestelmä murtuu eikä enää takaa ihmisille tasaveroista kohtelua ja mahdollisuuksia, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL sanoo edustajistonsa päätöslausumassa.
Suomalaisille palkansaajille laajat, kattavat ja maksuttomat tai kohtuuhintaiset palvelut ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat turvanneet ostovoimaa ja tasanneet elintasoeroja.
Huolestuttavimmalta tilanne vaikuttaa JHL:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Hallitus tavoittelee parempia palveluja ja kustannuskuria.
– Uudistuksen nykytilan perusteella on vaikea uskoa, että tavoitteet saavutetaan. Päinvastoin, hallinto paisuu, yhtiövetoinen malli syrjäyttää järkevän palvelutuotannon ja kustannuksia suitsitaan karsimalla palvelujen kattavuutta ja saatavuutta.
Raideliikenteestä JHL toteaa, että se on keskeinen yhteiskunnallinen palvelu, joka täytyy jatkossakin säilyttää valtio- ja kuntaomisteisena.
Aikalisä sote-uudistuksiin
JHL tähdentää, että hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole ilman riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä palveluketjujen joka kohdassa. Näköpiirissä on liikkeenluovutuksen soveltaminen, kun henkilöstö siirtyy kunnista maakuntiin.
– Linjaus on oikea. Hämärän peitossa kuitenkin on se, miten käy, kun henkilöstö siirtyy maakunnista edelleen yhtiöihin. Auki on myös tukipalveluhenkilöstön asema yhtiövetoisessa tuotantomallissa. Tilanteen selkeydyttyäkin haasteita riittää muutosten läpiviemisessä.
Uudistuksen isoimpia kompastuskiviä on palkkaharmonisointi. JHL ei hyväksy pakkolakipohjaista mallia, vaan edellyttää, että palkkaharmonisointi normaalikäytännön mukaisesti valmistellaan ja sovitaan yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Harmonisointiin on osoitettava työnantajan eli valtion rahoitusta. Harmonisointi ei koske vain kunnista maakuntiin siirtyvää henkilöstöä, vaan myös valtiolta
Niin ikään JHL vaatii, että kuntataloutta ei saa enää heikentää, koska se huonontaisi palveluja, rasittaisi ja leikkaisi henkilöstöä ja voisi johtaa laajaan palvelujen ulkoistamiseen.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että sote-uudistuksessa maakuntiin siirtyy kuntien verotuloista kaksi kolmasosaa. Kuntiin jää kuitenkin puolet henkilöstöstä.
– Tämä epäsuhta voi ajaa kunnat paitsi irtisanomaan henkilöstöä, myös leikkaamaan muun muassa koulutuksesta. Kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen alkaa olla vaakalaudalla.
JHL:n edustajisto vaatii, että sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kustannuksiin, palveluihin ja henkilöstöön arvioidaan paljon paremmin kuin nyt on tehty.
– Uudistusten aikataulu on arvioitava realistisesti uudelleen. Palvelujen massiivisesta yhtiöittämisestä on luovuttava, sillä sen vaikutuksista niin palveluihin kuin koko kunta-alaan laajemminkin on hyvin vähän tietoa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa on noin 225 000 jäsentä. Sen jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.