JHL vaatii julkisen puolen työntekijöille usean vuoden suoja-aikaa sote-uudistuksessa

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

JHL arvioi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus ja maakunnan oma palveluntuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja organisointi tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, Päivi Niemi-Laine huomauttaa liiton tiedotteessa,

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– On täysin perusteltua, että liikkeenluovutuksen periaate sekä mm. lisäeläketurvan tasoisen etuuden turvaaminen noudattaisivat voimaanpanolaissa samoja siirtymäaikoja, kuin järjestämis- ja valinnanvapauslakiin on suunniteltu, Niemi-Laine toteaa.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty kolmen vuoden työsuhdeturvaa, jonka on hänen mukaansa nähty edesauttavan harkittua ja suunnitelmallista valmistelua henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan yhteistyössä,

JHL arvelee lisäksi, että hallituksen tekemä valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken, koska merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta niiden ratkaisuja ei ole keksitty.

– On ensisijaisen tärkeää, että valinnanvapaus ei rapauta asiakkaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea. Valinnanvapauden ei ylipäänsä pitäisi olla itseisarvo. Palvelun laatu ja saatavuus ratkaisee, ei se, missä palvelu on tuotettu. Siksi yksityistä tai julkista ei kumpaakaan pidä yli- tai aliarvioida, Niemi-Laine muistuttaa.

Valtion ja maakuntien on JHL:n mielestä varmistettava, etteivät perusterveet henkilöt hakeudu yksityisen sektorin palveluun, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Lisäksi palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena, ja hinnan on oltava aina sama sekä yksityisen että julkisen sektorin ylläpitämissä sote-keskuksissa.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Mainos