Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että työsopimuslain 7. luvun 2.pykälässä todetut epäasialliset irtisanomisperusteet tulee säilyttää ennallaan. Muuten liiton mielestä on vaarana, että irtisanomissuojan taso määritellään vasta tuomioistuimiin tulevissa riitatapauksissa.
JHL:n mukaan lain yksityiskohtaisten perusteluiden merkitys nousi uudelle tasolle, kun hallitus poisti lakiesityksestä kohdan, jonka mukaan irtisanomissuoja olisi jatkossa heikompi yrityksissä, joissa on töissä korkeintaan kymmenen henkeä. Tilalle tuli maininta, että irtisanomisen perusteita pohdittaessa otetaan huomioon yrityksen työntekijöiden lukumäärä.
JHL:n mukaan tällainen joustava muotoilu jättää paljon sen varaan, millaiseksi lain tulkintaa ohjaavat yksityiskohtaiset perustelut kirjoitetaan. Nämä tulkinnat ohjaavat ratkaisumenettelyä tuomioistuimessa, mikäli irtisanomisriita sinne asti etenee.
– JHL haluaa varmistaa, ettei lakiin tai sen perusteluihin tule kirjatuksi eriarvoistavia elementtejä. Tästä syystä vaadimme perusteluiden valmistelua kolmikannassa eli yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen kesken. Työntekijöiden on tiedettävä, mikä on heidän suojansa irtisanomista vastaan, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.) sanoo.
– JHL:n hallitus käsittelee asiaa lähipäivinä ja ottaa kantaa voidaanko poliittiset työtaistelut keskeyttää. Mikäli emme saa selkeitä perusteluita, millainen irtisanomissuoja olisi uuden lain myötä, arvioimme työtaistelujen tarpeellisuutta uudelleen, hän sanoo.
– Hallituksen on pidettävä sanansa ja otettava työntekijöidenkin näkökulmat tosissaan huomioon. Vasta silloin nähdään, että hallitus haluaa parantaa Suomen työmarkkinoita yhteistyössä myös ammattiyhdistysliikkeen kanssa.