Lainsäädäntö koskisi esimerkiksi yrityksiä, jotka tarjoavat terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita ja varhaiskasvatusta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL linjaa. Vaatimus on osa liiton hallitusohjelmatavoitteita, jotka julkaistiin tiistaina.
– Julkisella sektorilla on jatkossakin oltava päävastuu esimerkiksi sote-palveluista. Yritykset voivat täydentää palveluita. Julkisilla palveluilla ei saa tahkota rajattomasti voittoa, koska ne maksetaan kokonaan yhteisillä verovaroilla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.) sanoo.
Palvelun tuottava yritys valitaan yleensä kilpailutuksella. JHL:n mielestä kilpailutuksissa keskitytään nykyään aivan liikaa halvimpaan hintaan.
– Jatkossa kilpailutuksen kriteereiksi pitää entistä useammin ottaa palvelun laatu ja kunnolliset työolot. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää hallituksen muuttaa hankintalakia.
Seuraavalla hallituskaudella pitää JHL:n mukaan myös helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista. Työntekijöille on tarjottava lisä- ja täydennyskoulutusta, jolla he voivat päivittää omaa ammattitaitoaan. Koulutukseen pitää myös pystyä osallistumaan joustavasti.
– Esimerkiksi lastenhoitajat tarvitsevat lähivuosina paljon koulutusta, koska huonosti valmisteltu varhaiskasvatuslaki uhkaa hävittää tuhansia lastenhoitajan työpaikkoja. Moni ammattitaitoinen hoitaja haluaa jatkaa työssään. Heidän on pystyttävä opiskelemaan ja käymään töissä yhtä aikaa, Niemi-Laine sanoo.
Lisäksi kuntataloudesta on pidettävä huolta. Julkisen sektorin työntekijät ovat Niemi-Laineen mukaan käytännössä maksaneet omasta pussistaan esimerkiksi kuntien menoja vuosina 2017–2019, koska epäreilu kilpailukykysopimus on leikannut työntekijöiden lomarahoja.
– Kikyn lomarahaleikkuri jää vuonna 2020 historiaan ja työmarkkinoilla palataan normaalitilaan. Valtion on hyvitettävä kunnille kokonaan kulut, jotka syntyvät lomarahojen palauttamisesta. Muuten riskinä on, että kunnat joutuvat heikentämään palveluitaan. Se ei ole kenenkään etu, hän sanoo.