– Se on erittäin epäoikeudenmukaista työnsä menettäneitä ja heidän perheitään kohtaan. Kun päälle lasketaan vielä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus, lääkekorvausten heikennys ja leikkaukset lapsilisistä, työttömien osa on todella raskas, Eloranta sanoo.
Hän pitää toimeentuloa ansioturvan varassa jo valmiiksi niukkana. Esimerkiksi JHL:oon kuuluvat työttömät saavat ansioturvaa keskimäärin 50 euroa päivässä, vähän yli tuhat euroa kuukaudessa.
Hallitus lupaa valmistella muutokset yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Viime syksyn työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin työttömyysturvan parantamisesta. Tästä on vain puoli vuotta. Nyt hallitus vaatiikin työmarkkinajärjestöjä heikentämään työttömyysturvaa 50 miljoonalla eurolla, Eloranta paheksuu.
Eloranta huomauttaa, että kehysriihessä valtion henkilöstölle asetettu tuottavuusvaatimus voi jäädä saavuttamatta ulkoisista syistä, henkilöstön ponnisteluista riippumatta.
– Kaavamainen tuottavuusvaatimus voi johtaa irtisanomisiin, jotka puolestaan rapauttavat tarpeellisia palveluja, hän sanoo.
Arveluttavana hän pitää myös tuloutuksen lisäämistä Valtion eläkerahastosta. Valtion kykyä maksaa tulevia eläkkeitä ei Elorannan mielestä pidä vaarantaa tyhjentämällä rahastoa.
Hyvänä kehysriihen tuloksissa Eloranta pitää muun muassa sitä, että pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla perus- ja ansiotulovähennystä. Tämän vähennyksen aiheuttama kuoppa kuntien verokertymään pitää hänen mukaansa kuitenkin kompensoida täysimääräisesti, hallitusohjelman mukaisesti, jotta palvelujen rahoitus ei entisestään vaarannu.
– Tervetullut on myös kasvupaketti, joka virittelee taloutta ja tuonee uusia työpaikkoja. Kovin suuri se ei ole, mutta onnistuessaan se tietää enemmän verotuloja ja varmuutta julkisten palvelujen rahoitukseen.