Helsingissä torstaina tasavallan presidentti Alexander Stubbin isännöimänä kokoontuneet JEF-maiden (Joint Expeditionary Force) johtajat sopivat vahvistavansa tukea Ukrainalle tehostetun JEF-kumppanuuden kautta.
Etänä kokoukseen osallistunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli aiemmin ilmaissut maan valmiuden liittyä JEF:iin täysimääräiseksi jäseneksi.
Stubbin mukaan Ukrainan mukanaolo on tärkeää tavalla tai toisella. Tässä vaiheessa tehostettu kumppanuus on Stubbin mukaan luontevin tapa edistää Ukrainan osallistumista, Stubb totesi torstaina tiedotustilaisuudessa.
Tehostettu kumppanuus sisältää muun muassa ukrainalaisten joukkojen aktiivisen osallistumisen JEF:n keskeisiin harjoituksiin myöhemmin tänä vuonna.
JEF on Ison-Britannian johtama kymmenen maan muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön ryhmä, johon Suomi liittyi kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
JEF-maat sitoutuivat kokouksessa vahvistamaan uskottavaa pelotetta rauhan aikana sekä reagoimaan kriisitilanteissa nopeasti ja tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, erityisesti sellaisiin turvallisuusuhkiin, jotka eivät ylitä Naton 5. artiklan kynnystä.
JEF-maat tehostavat toimiaan hybridiuhkien torjumiseksi sekä jatkavat parhaiden käytäntöjen jakamista ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Tämä sisältää muun muassa tiiviimmän yhteistyön Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastaamisessa.
Helsingin kokoukseen osallistunut Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer viestitti, että Venäjän öljynviennin mahdollistavan varjolaivaston kimppuun on käytävä entistä kovemmin.
Stubbin mukaan JEF-maat toivottavat tervetulleeksi Starmerin aloitteen Venäjän sotakoneen ja ennen kaikkea varjolaivaston tehokkaammasta torjumisesta.
JEF-maat korostivat yhteisessä julkilausumassaan myös kiireellistä tarvetta investoida droonien torjuntaan tarvittavaan kalustoon. Taustalla on viime päivinä Baltian maiden ilmatilaan lentäneet droonit.
Stubbin mukaan tapaukset osoittavat, että JEF-maiden pitää tehdä yhteistyötä Ukrainan kanssa, jotta voidaan rakentaa entistä vahvempi ilmapuolustus.
Johtajat keskustelivat myös Lähi-idän tilanteesta ja siitä, miten kriisi on osoittanut meriturvallisuuden sekä olennaisten kauppareittien merkityksen.
Tiedotustilaisuuteen osallistunut Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre totesi, että Iranin sodan loppumista on vielä hyvin vaikea ennakoida, koska konflikti on edelleen eskalaatiovaiheessa.
Paikalla Helsingissä olivat Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron johtajat.