Tähtitieteilijät ovat jo pitkään tienneet, että galaksit ryhmittyvät yhteen valtaviksi joukoiksi, ja että suurimmat galaksit tapaavat osoittaa naapureitaan kohti. Se on kuitenkin säilynyt arvoituksena, miten ja milloin nämä ryhmittymät ovat syntyneet.
Turun yliopiston tutkija Roberto De Propriksen ja Arizonan Lowellin observatorion tieteellisen apulaisjohtaja Michael Westin johtamassa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä havainnoi 65 kaukaista galaksijoukkoa, joiden valon matka Maahan on kestänyt miljoonia vuosia. Havainnot tehtiin Hubble-teleskoopilla.
Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että joukkojen suurimmat galaksit ovat ryhmittyneet riviin niitä ympäröivien galaksien kanssa jo silloin, kun maailmankaikkeus oli kaksi kolmasosaa nykyistä nuorempi.
– Tuloksemme osoittavat, että galaksien ryhmittymät ovat syntyneet hyvin varhain maailmankaikkeuden historiassa. Tämä on tärkeä uusi tieto, koska se kertoo, että ryhmittyminen tapahtui hyvin nopeasti, vaikka emme tiedäkään, mikä sen aiheutti, De Propris sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Vaikka galaksijoukoissa on satoja tai tuhansia galakseja, niistä suurin osa on asettunut summittaisesti. Vain suurimmat galaksit ovat ryhmittyneet riviin niitä ympäröivien galaksien kanssa, mikä vihjaa, että ne olisivat erityisen herkkiä ympäristölleen.
Seuraavaksi tutkijaryhmä haluaa katsoa kauemmas menneisyyteen ja tutkia vielä kaukaisempia galaksijoukkioita.
– Yritämme määrittää galaksien muotoja ja niiden suuntautuneisuutta, mutta ne näkyvät hyvin heikosti suurien etäisyyksien vuoksi. Siksi niitä on haastavaa tutkia, De Propris kertoo.
Westin ja De Proprisin lisäksi tutkimusryhmään kuuluvat Malcolm Bremer ja Steven Phillipps Bristolin yliopistosta.
Tutkimustulokset julkaistiin Nature Astronomy -julkaisusarjassa.