Tullin tiedotteen mukaan kahden suomalaisen miehen epäillään syyllistyneen alkoholin välittämiseen Virosta Suomeen ilman vaadittavaa myyntilupaa ja jättäneen yli 350 000 euron arvosta veroja maksamatta.
Alkoholintuontia Virosta Suomeen harjoitettiin Viinakauppa.eu:n kautta. Sivustojen toiminnan takana on Viroon rekisteröityjä yrityksiä, joiden vastuuhenkilöinä rikoksesta epäillyt miehet ovat.
Viinakauppa.eu-sivuston mainonta on tullin mukaan ollut ”värikästä ja huomiota herättävää”. Toiminta laajeni koko Suomen alueelle nopeasti kesän ja syksyn aikana siten, että tilaajia oli kaikkiaan yli 1 500. Suurin yksittäinen tilaus on ollut yli 7 000 euron arvoinen.
Tulli kertoo Viinakauppa.eu-sivuston mainostaneen toimintaansa siten, että he maksavat kaikki verot ja järjestävät tilauksien kuljetuksen.
Tullin mukaan alkoholin kauppaa on harjoitettu niin kutsuttuna etämyyntinä.
Suomessa alkoholilakia on perinteisesti tulkittu niin, että alkoholin etäosto on sallittu, mutta etämyynti on kielletty rikoksena.
Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta EU:n jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovelvollisuus on myyjällä ja etäostossa ostajalla.
Tullin mukaan Virossa Viinakauppa.eu:n taustalla oleva yritys tosiasiallisesti järjesti ja maksoi alkoholien kuljetuksen Suomeen. Epäillyt tai heidän yrityksensä eivät ole maksaneet veroja Suomessa ja esitutkinnan perusteella on epäiltävissä, etteivät he ole maksaneet veroja ja maksuja myöskään Virossa.
Tulli epäilee veroja jääneen maksamatta yli 350 000 euroa. Epäiltyjen omaisuutta on saatu turvaamistoimien piiriin suurelta osin rikoshyödyn turvaamiseksi.
EU-tuomioistuin antoi marraskuussa ratkaisun niin kutsutussa Alkotaksi-jutussa. Siinä puitiin muun muassa alkoholin etämyynnin kieltoa. Tuomioistuin katsoi kiellon olevan ristiriidassa Euroopan unionin perussopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn kanssa, mutta mahdollisesti oikeutettavissa perussopimuksessa mainituin poikkeusperustein, tässä tapauksessa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi.
Se, voidaanko poikkeusperusteet hyväksyä, jätetätiin ennakkoratkaisua pyytäneen Helsingin hovioikeuden käsiin.