Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä.
Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin.
Euroryhmän tekemä päätös liittyy pankkiunionin yhteisen kriisirahaston vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamiseen vuoteen 2022.
– Yhteisvastuun laajentaminen keskellä talouskriisiä ei ole viisasta suomalaispankkien ja niiden asiakkaiden kannalta, sanoi Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi keskiviikkona mediatilaisuudessa.
Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.
– Nyt on vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa kotitalous- ja yritysasiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelyn isoa taakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä, Kauppi totesi.
Kaupin mukaan tämän takia on otettava aikalisä sekä EU:n että kotimaan sääntelyhankkeisiin ja harkittava huolella niiden sisältöä.
Hän korostaa, että pankkien luotonantokykyä ja työvoiman liikkuvuutta heikentävää sääntelyä ei pidä ottaa käyttöön.
– Koronapandemian synnyttämän talouskriisin vuoksi on olemassa suuri riski, että yhteisvastuun aikaistaminen ajaa terveet ja vakavaraiset suomalaiset pankit tukemaan asiansa huonosti hoitaneita eurooppalaisia pankkeja.
Riskit kasvussa eri puolilla Eurooppaa
Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tuoreen arvion mukaan pandemian jatkuminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta.
FA:n mukaan pankkien riskit ovat selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa, etenkin niissä maissa, joita pandemia on kohdellut rajuimmin. Useissa maissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Yksi ongelmien mittari on järjestämättömien lainojen määrä, joka ennen korona-aikaa oli yhteensä 500 miljardia euroa. Nyt niiden määrän ennakoidaan nousevan merkittävästi. Samalla maiden väliset erot todennäköisesti kasvavat FA:n mukaan entisestään.
Kreikassa järjestämättömien lainojen osuus pankkien saamisista oli viime kesänä reilut 30 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus oli vain 1,5 prosenttia.
Sijoittajat vastaavat omasta pankistaan
Finanssiala on ollut mukana rakentamassa pankkiunionia. Pankkiunionin tavoitteena on tukea rahoitusmarkkinoiden vakautta, heikentää pankkien ja valtioiden välistä kytköstä sekä edistää reilua kilpailua.
Kaupin mukaan keskeistä on sijoittajavastuun käyttöönotto.
– Pankkikriisien kustannukset maksatetaan ensisijaisesti pankkien omistajilla ja velkojilla. Toissijaisesti kustannukset katetaan pankkien välisellä yhteisvastuulla yhteisen kriisinratkaisurahaston kautta.
Kaupin mukaan kaikkien pankkiunionimaiden järjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta.
Hän korostaa, että kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset.
Suomen on pidettävä Kaupin mukaan kiinni EU:n perussopimuksen periaatteesta, että kukin maa vastaa lähtökohtaisesti taloutensa ongelmista. Kukin pankki vastaa myös omista ongelmistaan. Pankin omistajat vastaavat omasta pankistaan.