Kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell toteaa blogitekstissään, että modernin suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee ulottua Eurooppaa etäämmälle. Hän korostaa, että harva kriisi on niin paikallinen kuin miltä se päällisin puolin näyttää.
– 2000-luvulla monet kriisit voivat tuntua etäisiltä ja paikallisilta. Todellisuudessa maailma on nykyään verkottuneempi ja monimutkaisempi kuin koskaan, ja lähes kaikilla vähänkään suuremmilla konflikteilla – missä päin maailmaa tahansa – on potentiaalia laajentua koskettamaan myös Suomea. Ja valitettavan monessa suunnassa ongelmia ratkotaan nyt sotilaallisesti, Limnell sanoo blogissaan.
Hänestä viime aikoina on keskitytty lähinnä Ukrainan ja Israelin tilanteisiin vaikkakin maailmalla kiehuu ainekset moneen laajempaankin katastrofiin. Hän käsittelee niin sanottuja ulko-ja turvallisuuspolitiikan sokeita pisteitä.
Limnell mainitsee, että Lähi-Idässä ei liene maata, jossa ei viime vuosikymmeninä olisi sodittu.
– Huoli laajemmasta eskalaatiosta on taas noussut, kun sekä valtiot että ääriryhmittymät ovat heittäneet bensaa sodan liekkeihin. Konfliktilla on jo nykyisellään kytkökset Aasian lisäksi Eurooppaan, Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Riskinä on, että liiallinen keskittyminen Gazan sotaan vie huomiota laajemmalta kehitykseltä koko Lähi-Idässä – ja pian osapuolia on taas joka mantereella, hän sanoo.
Limnell käsittelee myös Myanmarin sisällissotaa ja toteaa, että sekavassa sisällissodassa on riski laajentua maan rajojen ulkopuolelle.
– Mikäli inhimillinen hätä ja heikentynyt turvallisuustilanne johtavat laajempaan terrorismin aaltoon, on hyvä huomioida että noihin Myanmarin naapurimaihin kuuluvat muun muassa maailman kaksi väkirikkainta valtiota: Kiina ja Intia. Kummallakin maalla on valtava geopoliittinen vaikutus koko maailman turvallisuuteen, samalla kun Kaakkois-Aasiassa pitäisi löytää ratkaisu myös Taiwanin tilanteeseen, Limnell toteaa.
Limnell pitää Armeniaa ja Azerbaidžania pitkään kyteneinä ruutitynnyreinä, jotka ovat jälleen leimahtaneet liekkeihin.
– Kyseessä on kaksi maata, joiden kautta kulkee useita energiainfrastruktuurin kannalta tärkeitä reittejä. Niiden tärkeydestä Euroopalle kertoo jotakin se, että Euroopan Unioni on pyrkinyt toimimaan alueella rauhanvälittäjänä. Mikäli tilanne ei rauhoitu, on sillä vaarana levitä laajemmalle alueelle aivan Euroopan kainalossa, hän toteaa.
Hänestä keskiössä on myös Yhdysvaltojen ja Kiinan tilanne.
– Mikäli Yhdysvaltojen huomio siirtyy pois Euroopasta ja Kiina etääntyy entisestään länsimaisesta demokratiakäsityksestä, on Euroopalla edessä hyytävät vuodet. Tätä tulee kaikin tavoin, arvopohjaisesta politiikasta tinkimättä, pyrkiä välttämään, Limnell sanoo.
Limnell listaa mahdollisiin kyteviin katastrofeihin mukaan myös muun muassa nälänhädän ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Etiopiassa lähes kymmenen miljoonaa ihmistä elää nälänhädässä.
– Valtavan humanitaarisen kriisin lisäksi Etiopian tilanteella on vaarallinen potentiaali levitä laajemmalle Afrikkaan – eikä sen toteutuessa vaikutuksilta vältyttäisi Euroopassakaan, hän sanoo.
Saharan eteläpuoli on hänestä hälyttävä esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
-Mikäli tätä kehitystä ei saada pysäytettyä, on kiistely kehitysapurahoista ja pakolaiskiintiöistä silkkaa huutoa tuuleen, Limnell sanoo.
Hänestä ei tule myöskään unohtaa demokratian puutetta tai tekoälyä ja sen vaikutuksia.
– Tänä vuonna seitsemän maailman kymmenestä väkirikkaimmasta maasta järjestää kansalliset vaalit. Näistä vain 15 prosenttia on täysin demokraattisia valtioita. Tämä jo yksistään aiheuttaa epävarmuutta maailmanpolitiikassa, mutta sen lisäksi uutena nousevana uhkana näitä vaaleja tullaan manipuloimaan tekoälyllä, Limnell kertoo.
Hän kokee, että Suomen vahvuus on aina ollut rehellisessä ja realistisessa tilannekuvassa. Tästä tulee hänen mukaansa pitää kiinni myös jatkossa.
– Monessa maailmankolkassa tilanne näyttää nyt lohduttomalta. Syytä synkistelyyn ei ole, mutta Suomen on syytä seurata näitä tapahtumia, jotta osaamme niihin parhaalla mahdollisella tavalla varautua, hän toteaa.