Kyberturvallisuuden asiantuntija, sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) sanoo Verkkouutisille, että tänään Euroopassa ilmi tulleet hakkeri-iskut ruokakauppoihin kuvastavat hyvin digitalisaation aiheuttamia haavoittuvuuksia yhteiskunnassa.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta vahvistettiin iltapäivällä Helsingin Sanomille, että myös Suomessa muutamassa tapauksessa epäillään kauppojen kylmälaitteisiin liittyvää kyberhyökkäystä.
Taustalla ovat Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan Danfossin kylmälaitteet ja niiden tietty malli. Valmistaja on ilmoittanut, ettei niitä pitäisi jättää avoimesti internetiin.
Limnell toteaa, että digitalisaatio muuttaa myös haavoittuvuuksia ja yhteiskuntaan vaikuttamisen mahdollisuuksia, oli vaikuttaminen sitten vihamielistä tai tahatonta.
Hän korostaa puhuvansa asiasta toistaiseksi vain julkisten lähteiden varassa.
Mistä näin laaja, useissa maissa nähty kyberhyökkäysten sarja kertoo?
– Kyberuhat jonkin haavoittuvuuden tai esimerkiksi ohjelmistopäivityksen kautta eivät katso valtakunnan rajoja, vaan leviävät hyvin nopeasti saman alan toimijoiden välillä tai eri aloillekin, kun samat ohjelmistot ovat käytössä.
Näitä heikkouksia hakkerit pyrkivät käyttämään hyväkseen. Isku pakastin- tai kylmälaitejärjestelmään voi uhata ruokaturvallisuutta.
– Tässä vaiheessa on aikaista arvioida kuka tai ketkä teon takana ovat, onko kyse hybridihyökkäyksestä vai esimerkiksi rikollisjoukosta, joka pyrkii kiristämään rahaa, Limnell kuvailee.
– Kybermaailmassa on myös valtiollisia toimijoita, jotka ulkoistavat tekoja ei-valtiollisille toimijoille, jolloin voi olla hyvin vaikea todentaa sitä, kuka ihan oikeasti toimien takana on, hän jatkaa.
Limnellin mukaan tapahtunut on jälleen muistutus siitä, että toimintakyvyn ylläpito ja toimintakyvyn jatkuvuus yllättävissä tilanteissa korostuvat yhä enemmän.
– Tuli mitä tahansa, meidän täytyy olla toimintakykyisiä.
Limnell toteaa, että kyberhyökkäyksissä on tänä vuonna nähty Suomessa kova kasvu. Ne eivät vain aina päädy otsikoihin.
Check Point Researchin syyskuussa julkaiseman raportin mukaan suomalaisiin organisaatioihin kohdistui syyskuussa noin 84 prosenttia enemmän kyberhyökkäyksiä kuin vuotta aiemmin. Euroopassa kasvu oli 61 prosenttia.
Resilienssin merkitys korostuu
Huoltovarmuus on noussut puheenaiheeksi etenkin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan sekä Euroopassa tehtyjen sabotaasi-iskujen takia. Iskut pakastinjärjestelmiin verkossa saattavat kuitenkin heikentää luottamusta varautumisen tasoon.
Limnellin mukaan Suomessa on kehitetty kyberturvallisuutta paljon, mutta se, että tiedostetaan jokin yksittäinen uhka, varaudutaan siihen sekä pyritään huolehtimaan, ettei se toteudu, ei riitä.
– On se sitten tahallista tai tahatonta, niin jos tulee ongelmia, niin mikä on meidän kyky sietää niitä. Millaisia keskinäisiä riippuvuuksia laitteistoilla on, sanoo Limnell ja huomauttaa, että Ukrainan kokemien Starlink-tapausten jälkeen on herännyt kysymys myös siitä, kehen ja mihin voidaan luottaa ja millaisten asioiden tulisi olla kansallisessa päätäntävallassa.
Limnell toteaa, että pakastin- ja kylmälaitehyökkäyksissä ei ole kyse vain yksittäisten kauppojen hävikistä, vaan pohjimmiltaan jopa ruokaturvallisuudesta. Hän varoittaa vaarallisista ketjureaktioista. Yksi häiriö voi ketjuuntua vaikkapa sähkönjakeluun ja maksamiseen.
– Jos pakastimet eivät toimi, niin mitä sitten, jos sähkölukotkaan eivät toimi ja niin edelleen, äkkiä tämä voi alkaa kumuloitua.
Hänen mukaansa tämän päivän tapauksissa aivan välttämätöntä olisi kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtää ja selvittää tapausten syyt ja luoda yhteinen tilannekuva. Toiseksi tulisi arvioida riippuvuudet, mistä kaikista teknologioista ja ohjelmistoista vaikkapa keskeiset logistiset toimijat ovat riippuvaisia ja jos nämä eivät toimi, mikä on tällöin suunnitelma B.
– Eli juuri se resilienssi.
– Kolmanneksi, kun käyn yrityksissä puhumassa tästä aiheesta, kannustan aina yrityksiä harjoittelemaan. Ei minkään yksittäisen uhan, vaan moniriskitapahtumien varalle. Siihen että kerralla tapahtuu monia asioita. Vaikkapa kylmälaitteet eivät toimi, ja samaan aikaan yritykseen kohdistuu mustamaalauskampanja ja ketään avainhenkilöitä ei saa kiinni. Näitä kaikkia pitää harjoitella yhdessä, Limnell antaa esimerkin.
Hän nosti tänään X:ssä esiin myös tekoälyn vaikutuksen kyberuhkiin. Tekoäly nopeuttaa tiedustelua, huijausten räätälöintiä ja hyökkäysten skaalaamista.
– Kyberhyökkäyksen tavoite ei aina ole pysäyttää järjestelmää. Se voi olla kansalaisten luottamuksen murtaminen. Tietomurto, palvelukatko ja tekoälyväärennös voivat käynnistää kriisin ihmisten mielissä. Siksi Suomen on puolustettava sekä verkkoja että tiedon luotettavuutta, Limnell totesi.
LUE MYÖS:
Laaja kyberisku kauppoihin – IS: Kylmälaitteissa häiriöitä myös Suomessa