Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin mukaan Krimin miehitys keväällä vuonna 2014 muutti lännen sotilaspoliittista strategiaa kertaheitolla. Nato reagoi välittömästi Venäjän aggressioon.
– Kun käytiin terrorismin vastaista sotaa, mielenkiinto oli oman alueen ulkopuolella. Naton vuoden 2014 kokous syksyllä muutti painopisteen. Palattiin juurille ja Euroopan alueelle. Mielenkiinto siirtyi pohjoiseen ja Itämeren ympäristöön, Lindberg analysoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Komentajan mukaan Venäjän toimet Ukrainassa toivat hybridisodankäynnin lähelle ihoa. Ukrainan operaatio oli vihreine miehineen jotain uutta, johon on myöhemmin alettu varautua.
– Operaatio oli kovin uudennäköinen. Se oli Euroopalle herätys. Sodankäynti tehdään mahdollisimman epäselväksi, Lindberg konkretisoi.
Hänen mukaansa Suomessa on lainsäädännöllä varmistettu, että ”tunnuksettomia sotilasjoukkoja vastaan voidaan reagoida”. Hän täsmensi, että reagointi voi olla monenlaista.
Jarmo Lindbergin kausi komentajan loppuu heinäkuun lopussa. Hän luonnehtii Suomen puolustuskykyä ”kohtalaisen hyväksi”.
– Meillä on suuri reservi, joka muilta lähti kylmän sodan loputtua. Olemme olleet tässä onneksi muita konservatiivisempia. Meillä on huippusuorituskykyjä, jotka ovat teknologisessa mielessä kärkeä, Lindberg arvioi. Hänen mukaansa teknologisen kehityksen ja miesvahvuuden tulee olla tasapainossa, jotta syntyy ”optimaalinen ja uskottava pelote”.
Komentaja arvioi, että Suomen suhde Natoon on vakiintunut, eikä mitään kovin uutta ole näköpiirissä. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on sen sijaan kehittymässä kiihtyvään tahtiin.
– Emme ole saaneet (yhteistyöstä Ruotsin kanssa) mitään poliittisia rajoituksia, LIndberg sanoo.