SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) toteaa blogissaan, että työmarkkinat pysähtyivät maanantaina 16. maaliskuuta.
– Talouden törmätessä virusseinään työmarkkinoilla pyrittiin mahdollisimman nopeisiin toimiin yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Työmarkkinajärjestöt tekivät kahdessa päivässä yhteisen esityksen maan hallitukselle väliaikaisista toimenpiteistä, joilla vastattiin täysin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Tämä esitys saatiin valmiiksi keskiviikkona 18. maaliskuuta eli käytännössä kaksi päivää sen jälkeen, kun vakavat häiriöt työmarkkinoilla alkoivat ilmetä, hän kirjoittaa.
Keskusjärjestöjen sopimuksen ydin on lomautusten helpottaminen ja nopeuttaminen puristamalla neuvottelu- ja ilmoitusajat minimiin ja samalla parantamalla lomautettujen ja työttömäksi joutuvien suojaa työttömyysturvan parannuksilla. Sen lisäksi yritysten kustannuksia leikataan eläkemaksujen alentamisella vuoden loppuun.
Hän kirjoittaa, että työmarkkinaosapuolilla niin liitto- kuin keskusjärjestötasollakin oli vahva yhteinen tavoite pitää yritykset hengissä lomauttamalla työntekijät nopeasti.
– Jos yritykset säilyvät hengissä koronakriisin yli, suurimmalla osalla työntekijöitä on toivottavasti työpaikka mihin palata, kun tauti on hallinnassa ja taloutta ryhdytään joskus avaamaan.
Yt-neuvottelujen piirissä oleva työntekijämäärä nousi muutamassa viikossa yli 400[nbsp]000:een. Huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla lomautettuja oli jo noin 160[nbsp]000. Määrän voi ennustaa nousevan, kun muut toimialat seuraavat matkailu- ja ravintola-alan perässä.
– Kriisin pohjaa ei työmarkkinoilla ole vielä nähty, mutta pohdinta siitä, miten kriisistä tullaan ulos ja ylös on jo täydessä käynnissä. Paljon riippuu tietysti siitä, miten pitkään erilaiset rajoitukset ovat yhteiskunnassa voimassa, Eloranta kirjoittaa.
– Jos ravintoloita ei kyetä avaamaan kesäkuussakaan, alan tulevaisuus on synkkä. Koulujen avaaminen sekä kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten höllentäminen antaisi signaalia paluusta kohti normaalimpaa tilannetta.
Eloranta toteaa, että sekin on huomattava, että vaikka Suomessa tauti saadaan hallintaan ja paluu kohti normaalimpaa elämää voi alkaa, ei maailma palaudu normaaliksi vielä kuukausiin. Ei ehkä edes tänä vuonna ja sillä on taasen vaikutusta Suomen vientiin ja matkailuun.
Hän huomauttaa, että työmarkkinoilla työttömyyttä ja lomautuksia ei aiheuttanut kustannuskilpailukykykriisi, vaan rajoitukset, rajojen sulkemiset sekä taudin hillitsemiseksi tapahtuneet ja vaaditut käyttäytymisen muutokset.
– Siksi työmarkkinoiden ongelmia ei ensisijaisesti ratkaista palkkojen ja työsuhteen ehtojen heikennyksillä. Yritysten kannattavuuden palautuminen ja palkkauskynnyksen alentaminen voi viedä aikansa. Siksi olisi järkevää pohtia nykyisestä poikkeavaa palkkatukea helpottamaan kriisistä palautumista ja työllisyyden tukemista, Eloranta esittää.
– Työttömien toimeentulon varmistaminen ja kohentaminen, ainakin tilapäisesti, olisi myös nopeasti kulutuskysyntää vahvistava toimenpide. Siksi olisi syytä keskeyttää ansiosidonnaisen päivärahapäivien kuluminen ainakin vuoden loppuun ja samalla tehdä peruspäivärahaan tasokorotus, joka parantaisi myös ansiosidonnaisten etuuksien tasoa. Tämä toimisi täsmälääkkeenä kotimaisen kulutuksen kohentamiseksi paremmin kuin vaikkapa yleinen tuloveron alennus, Eloranta sanoo.
Niin ikään elorannan mukaan koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on uskallettava satsata kriisistä huolimatta ja kriisin vuoksi.
– Suomi pärjää vain osaamisella ja korkean jalostusarvon työpaikoilla. Niitä ei synny leikkaamalla ja vyötä kiristämällä.