EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona uuden hankintadirektiivin, joka selventää hankintasääntöjä myös Suomessa.
– Halvin hinta ei saa olla enää ainoa kilpailutusperuste, sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtaja Pietikäinen muistuttaa.
Direktiivi luo puitteet myös Suomen kansalliselle hankintalainsäädännölle sikäli, että hankintojen hallintoa kevennetään ja innovaatioille annetaan tilaa.
– Kilpailutuksia ei ole järkeä tehdä tiukimman tulkinnan mukaan tai ”varmuuden vuoksi”, vaan niistä täytyy tehdä kuntatasolla strateginen työkalu: mitä kilpailutetaan, milloin ja miten. Luomutuotannon asettaminen ruokahankintojen kriteeriksi tai suurten hankintaerien pilkkominen paikallisten pienyrittäjien saataville ovat konkreettisia keinoja, joiden kautta hankinnoilla voidaan lisätä paikallista kasvua ja hyvinvointia, Pietikäinen sanoo.
Strateginen päätös voi Pietikäisen mukaan olla myös kilpailuttamatta jättäminen.
– Suomi on aiemmin tulkinnut kilpailutusta tiukasti ja pitänyt sosiaalipalvelut hankintalainsäädännön alla. Kansallisessa lainvalmistelussa olisikin nyt tärkeää ottaa järki käteen sosiaalipalvelujen osalta, ja kilpailuttaa jatkossa vain ne palvelut, joille on todellista markkinakysyntää. Opaskoirien kouluttaminen sokeille tai ensi- ja turvakotien ylläpito eivät ole sellaisia, hän huomauttaa.
Lue myös:
EU:lle uudet hankintasäännöt – yrittäjät mielissään