Järjestöt vaativat vastuuministeriöitä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin alan työturvallisuuden kehittämiseksi.
Väkivallanuhka ensihoitotehtävissä on lisääntynyt viime vuosina pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan. Suomen Ensihoitoalan Liiton viime vuonna toteuttamaan kyselyyn vastanneista 377 ensihoitajasta yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.
Kyselyssä nousi esiin myös ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta aina riittävällä vakavuudella.
– Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi, järjestöt toteavat.
– Vaadimme toimenpiteitä ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Tästä syystä pidämme tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö käynnistävät yhteistyössä mahdollisimman pian ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä sekä edistää alan turvallisuuskulttuuria, Tehy, Ensihoitoalan Liitto ja Palomiesliitto sanovat.
Järjestöjen mukaan myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta.
– Vaadimme siis lainsäätäjiä arvioimaan myös nykyistä rikoslakia siten, että työturvallisuuden heikkenemiseen vastattaisiin myös lainsäädännöllisin keinoin. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siihen on muutamissa muissa maissa jo puututtu. Esimerkiksi Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka tiukentaa ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia, Tehy, Ensihoitoalan Liitto ja Palomiesliitto toteavat.